BACK

Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi


20.6.1997

Ne paljon puhutut lakot

Maassamme vallitsee yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, sekä oikeus järjestäytyä myös edunvalvontatarkoituksessa. Harvassa ovat ne edut, joita ei jokin järjestö valvoisi. Se on sallittua, hyväksyttävää ja usein hyväksi myös muulle yhteiskunnalle.

Erityisesti järjestäytymistä tarvitaan sen vuoksi, että työsuhteessa oleva työntekijä on jokseenkin aina heikommassa neuvotteluasemassa kuin työnantaja. Ammatillisessa edunvalvonnassa voidaan ajautua tilanteeseen, jossa pelkkä puhe ei riitä, vaikka neuvottelutahtoa olisi kuinka paljon tahansa.

Silloin puhutaan lakosta. Lakko on laillinen ja hyväksyttävä työtaistelutoimi, mutta lakkovapauteen kuuluu myös lakkovastuu. Minkään lakon ei pitäisi olla sellainen, että muu yhteiskunta joutuu siitä kohtuuttomasti kärsimään.

Lakko on toista työmarkkinanaosapuolta vastaan suunnattu toimi. Sen täytyy olla sallittua, kun ollaan sopimuksettomassa tilassa. Poliittinen lakko on taas toinen asia. Se on suunnattu demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden painostamiseksi. Sitä ei voi eikä pidä hyväksyä.

Niin sanottujen avainalojen lakot ovat ongelmallisia. Takavuosina niitä järjesteli esimerkiksi Risto Kuisma, joka pysäytti milloin minkin ulkomaankaupan alan "lakkoillen" usein ns. poliittisista syistä.

Samoin pysäytettiin kerran erään ulkomaisen kuparierän kuljetus- ja purkaustyöt, koska tuo erä tuli väärästä maasta. Kuisma ei kuitenkaan kertaakaan pysäyttänyt sellaista ulkomaankaupan kuljetusta, joka olisi tullut tai mennyt erääseen tuolloin vielä olemassa olleen valtioiden liittoon, jossa ammattiyhdistystoiminta oli käytännöllisesti katsoen kokonaan kielletty.

Tänään tämä kiihkeä lakkokenraali edustaa nuorsuomalaisia.

Valtiovarainministerit - nykyinen mukaan lukien - ovat joutuneet arvostelemaan myös ammattiyhdistysliikettä.

Arvostelu ei kaiketi kohdistu itse ammattiyhdistysliikkeeseen tai palkansaajien edunvalvontaan. Arvostelu on kohdistunut siihen, että yhteiskunnassamme vallitsevia jäykkyyksiä ei ole kyetty purkamaan siinä tahdissa, kuin olisi ollut talouden ja työllisyyden kannalta hyväksi.

Mutta kaiketi on myös niin, että kovat ajat vaativat kovia sanoja.

ILKKA AHTOKIVI

P.S. Verkkouutiset ilmestyy myös kesällä

Juhannuksen alla 20.6. ilmestyvää Verkkouutisten numeroa päivitetään juhannuksen jälkeisellä viikolla, jonka jälkeen seuraava uusi numero ilmestyy 4.7.

Heinäkuussa Verkkouutiset ilmestyy normaalisti joka perjantai, joskin laajuudeltaan hieman kevyempänä versiona. Sisällöllisesti on kuitenkin luvassa painavaa tavaraa.

Heinäkuun ajan julkaisun vt. päätoimittajana toimii Pete Pakarinen. Käykääpä kesälläkin katsastamassa politiikan tapahtumia ja haastatteluja Verkkouutisista.

Antoisaa kesälomaa kaikille!