Kinastelu tukimuotojen paremmuudesta jatkui keskustelussa

Eduskunta hyväksyi kotitaloustyön tuen ehdot

Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä palvelujen ostaja voi vähentää kulujaan valtionverotuksessa. Muualla maassa kokeillaan ns. hyvitysmallia, jossa tuki ohjataan palveluja myyvälle yritykselle.

Keskusta olisi halunnut kokeilla verovähennysmallia koko maassa. Opposition esitys kaatui äänestyksessä luvuin 81-36. Ahvenanmaan edustaja Gunnar Jansson (RKP) äänesti tyhjää, koska Ahvenanmaa jätettiin tukikokeilun ulkopuolelle.

Oppositio olisi myös nostanut verosta tehtävän vähennyksen enimmäismäärän 5000 markasta 25 000 markkaan ja sallinut sen tekemisen toissijaisesti myös kunnallisverosta.

Kansanedustajat intoutuivat kiistelemään pitkään kahden tukimallin keskinäisestä paremmuudesta. Väittelyyn pistivät lusikkansa myös hallituspuolueiden edustajat, vaikka he äänestyksessä tukivatkin kahden rinnakkaisen mallin kompromissia.

Hyvitysmallia alusta asti ajanut toinen valtiovarainministeri Arja Alho (SDP) puolusti asiaansa voimakkaasti, koska sen työllisyysvaikutukset ovat kiistattomia.

Verovähennyksestä Alho totesi happamasti, että usko sen työllistävästä vaikutuksesta edustaa vanhaa, sitkeästi elävää ajattelua, jolle ei todellisuudessa ole katetta.
- Kun kotiapulaisen palkan vähennys oli mahdollista Suomessa, niin meillä oli veroviranomaisten tietojen mukaan peräti 139 kotiapulaista, Alho sanoi.

Alhon puhe sai Päivi Räsäsen (SKL) epäilemään, onko kahden mallin tarkoituksena todella saada vertailukelpoisia kokemuksia.
- Pelkään, että eri hallitustahojen perimmäisenä tavoitteena on osoittaa, että se malli ei toimi, jota oma ryhmä ei ollut ajamassa, Räsänen sanoi.

Myös Eva Biaudet (RKP) varoitteli tekemästä sellaista virhettä, että toinen malleista uskotaan jo etukäteen toista paremmaksi.

Kokoomus kiitteli verovähennystä

Valtionverosta tehtävää vähennystä arvosteltiin eniten siitä, että pienituloiset jäävät ilman tukea tai eivät voi käyttää sitä täysimääräisesti.

Kimmo Sasi (kok) kiitteli, että verovähennystä kokeillaan Etelä-Suomessa, jossa on paljon sen potentiaalisia käyttäjiä. Täyden 5000 markan veroedun saaminen edellyttää vähintään 84 000 markan verotettavia tuloja.

Armas Komi (kesk) suututti kokoomuksen rivit heittämällä, että puolue sortui kotitaloustyön tuen valmistelussa näpertelyyn.
- Teidän ollessanne johtava hallituspuolue ei tehty edes näitä askeleita, Ben Zyskowicz (kok) vastasi.

Työasiainvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Lindroos (SDP) ihmetteli virkamiesten epämääräisiä arvioita kokeilun kustannuksista. Yhden arvion mukaan hyödyt kattavat menot, kun toisessa ääripäässä valtiontalouden laskuksi arvioitiin 500 miljoonaa markkaa.
- Minun mielestäni haarukka on liian suuri, Lindroos tuumasi.

Asunnon remontti käy, koneiden korjaus ei

Veromallissa palvelun ostaja voi vähentää valtionverosta pakolliset työnantajamaksut ja 40 prosenttia työkorvauksesta, enintään kuitenkin 5000 markkaa. Tänä vuonna vähennys voi olla enintään 1250 markkaa.

Vähennyksen voi saada jo ennakkoperinnässä, jos kustannuksia on vähintään 2000 markkaa.

Itä-Suomen lääniin ja Länsi-Suomen lääniin tulevassa hyvitysmallissa tuki ohjataan palveluja myyvälle yritykselle ja eräissä tapauksissa yhteisöille. Tuen ansiosta ne voivat myydä palvelujaan alhaisempaan hintaan.

Tuen määrä on 40 prosenttia työstä maksetun palkkion määrästä, kuitenkin enintään 33 markkaa tunnilta. Yhtä kotitaloutta kohden tukea saa enintään 150 tunnilta vuoden aikana. Tänä vuonna tukea saa kuitenkin enintään 40 tunnille.

STT-IA
20.6.1997