Alhon työllistämismalli tuomitaan lähes kaikkialla paitsi demareissaAlhon malli tuomiollaVeroministeri Arja Alhon esittämä kotitalouksien työllistämismalli saa selkeän tuomion lähes kaikkialla demarileirin ulkopuolella. Byrokraattiseksi nimitetyn mallin ei uskota tuovan työtä läheskään siinä määrin kuin on väitetty. Pahimmillaan sen pelätään jopa vievän osan nykyisistä työpaikoista. Siinä missä esimerkiksi kokoomus on ehdottanut, että työllistämistä helpotettaisiin suoraan kotitalouksille myönnettävin verovähennyksin, haluaa Alho suunnatta tuen suoraan yrityksille. Hallituspuolueista kokoomus ja vasemmistoliitto käsittelivät Alhon mallia tiistaina. Kumpikin vahvisti kantansa, jonka mukaan perheille on annettava verosta tehtävä vähennys. Kritiikki elää myös järjestöpuolella. Demarileiri on toistaiseksi pysynyt hipihiljaa. Lieneekö osuutensa sitten sillä, että pääministeri Paavo Lipponen on julistautunut veroministerin mallin suojelijaksi?
Yritystuki vääristäisi kilpailuaKokoomuksen kansanedustaja Minna Karhunen on yksi monista, joille Alhon malli ei käy.- Yritystukia on juuri karsittu ja nyt perustetaan uusia, hän puuskahtaa.
Itsekin lastenhoito-ongelmien kanssa kamppaileva nuori äiti kokee asian omakohtaisesti. Kotiin on ennätettävä, sillä tilapäisavuksi rientäneen kodinhoitajan työpäivä on päättymässä. Kilpailun vääristymiseen kiinnittää huomionsa myös Suomen Yrittäjät. Johtaja Kimmo Kemppainen tähdentää puolestaan, että tukia ei missään tapauksessa saa rajata vain yksityishenkilöinä suoritettaviin töihin. Se hävittäisi vastaavat työpaikat yrityksistä.
Kokeilu ei luo yrityksiäKemppainen huomauttaa, että yrityksiä ei voi perustaa väliaikaisten tukien varaan. Kokeiluna perustettava tuki tuskin synnyttäisi uusia yrityksiä.Yrittäjät eivät lukeudu Alhon mallin suoriin tuomitsijoihin. Kritiikkiä kuitenkin löytyy. Myös yrittäjien mielestä mallin ongelmana on monimutkaisuus ja byrokraattisuus. Vähennysoikeus tai tuki pitäisi Kemppaisen mukaan rajata hyvin tarkoin, jotta se ei tuhoaisi olemassaolevia työpaikkoja. Jos esimerkiksi kotona tapahtuvalle lastenhoidolle annettaisiin tukea, veropohja supistuisi huomattavasti ilman, että uusia työpaikkoja syntyisi, koska perhepäivähoito siirtyisi vähennysoikeuden piiriin. Yrittäjien mielestä vaihtoehtona verovähennysoikeudelle voisi olla sosiaaliturvamaksujen poistaminen kaikkein matalimmista palkoista. Jos lisäksi arvonlisävero hyvitettäisiin yrityksille kotitalouksista tehdyistä töistä ei muita subventioita tarvittaisi.
Tanskan kokemus arveluttaaVeronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Heikki J. Perälä ihmettelee, millä perusteella suora yritystuki olisi nopeasti työllistävä malli.- Tanskassa suoraa yritystukea on kokeiltu kolme vuotta, eikä siellä ole päästy alkua pitemmälle. Myös Suomessa vastaavan monimutkaisen järjestelmän liikkeellepääsy veisi useita vuosia. Työllisyysvaikutukset tulisivat vielä hitaammin, Perälä arvostelee. Perälän mukaan verovähennykseen perustuva malli olisi voitu ottaa käyttöön jo vuodenvaihteessa, jos sitä ei olisi hallituksessa jarrutettu. Kokeiluksi suunniteltu Alhon malli taas tuskin voisi kokeiluksi jäädä sen vaatiman byrokratian vuoksi. Tehottomana, kalliina ja byrokraattisena mallia pitävät myös Kotitaloustyönantajain liitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä kuuden ammattirakentajien yhdistyksen muodostama Rakennusalan elvytysryhmä. Kotitalouksien tulisi yhdistysten mielestä saada vähentää ulkopuolisen työntekijän palkka verotuksessaan samalla tavoin kuin esimerkiksi yrityksissä ja maatilataloudessa tehdään.
Alholta kaksi malliaAlho on esitellyt talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle kaksi omaa malliaan. Hyvitysmallissa kotitaloudelle erilaisia palveluja tuottavalle yritykselle hyvitetään 40 prosenttia kotityöstä maksetun palkkion määrästä. Summa voi olla kuitenkin enintään 33 markkaa tuntia kohden.Toisessa mallissa luovuttaisiin kotitaloudelle myönnettävän työllistämistuen harkinnanvaraisuudesta. Nyt verovapaata tukea voi saada korkeintaan 10 kuukaudeksi, mutta kotitalouksille tukea voitaisiin myöntää pidemmäksi aikaa. Tuki olisi kuitenkin nykyistä alempi eli Alhon kaavailun mukaan 60 prosenttia nykyisestä 2 500-4 500 markan tuesta. Alhon aikataulun mukaan kaksivuotiseksi kokeiluksi suunniteltua hyvitysjärjestelmää voitaisiin ryhtyä kokeilemaan pääkaupunkiseudulla jo ensi syksynä. Työllistämistuen muutosta ryhdyttäisiin soveltamaan samaan aikaan. Alhon esittämän kokeilun tarkoituksena on luoda noin 10 000 uutta työpaikkaa. Valtiolle kustannuksia aiheutuisi noin 300-500 miljoonaa markkaa vuonna 1998. Vastaavasti työttömyyskorvausten pienenemisen yms. kautta valtio hyötyisi kokeilusta 100-200 miljoonaa markkaa vuodessa. Perälän mukaan Tanskassa on vastaavalla mallilla onnistuttu luomaan vain kolmisentuhatta työpaikkaa.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE