Swanljung: Keskitetty tupo syntyy


Julkisuudessa on toivottu malttia alkaneeseen tupo-keskusteluun ja epäilty sen onnistumisen edellytyksiä. Tuposta on syntymässä melkoinen paketti, sillä siihen on kytketty EMU-ratkaisu, valtion ensi vuoden budjetti, palkankorotukset ja työelämän kehittäminen. STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung kuitenkin uskoo keskitetyn tupon syntyyn.

- Ei siitä tule liian laaja. Se on mielestäni aivan normaali. Minulla on sen verran kokemusta, että voin sanoa sen aina olleen näin. Määrällisesti siinä on normaali repertuaari, sanoo Swanljung.
- Kivulias prosessi tupon synnyttäminen tulee olemaan. Materiaalia on tässäkin sen verran paljon, ettei se helpolla synny. Mutta joku ratkaisu syntyy aina - jos ei tule tupoa, tulee liittokohtaiset ratkaisut.
- Historia on opettanut, että ne eivät ole niin helppoja kuin kuvitellaan, mutta vaikeatkin kysymykset on aina kyetty ratkomaan.

Pankkimaksuissa edetty

STTK on vaatinut, että rahan noston pankkitililtä on oltava maksutonta. Aiemmin pankkien käyttömaksuja on kritisoinut mm. SAK ja metalliliiton Per-Erik Lundh.
STTK ja SAK ovat neuvotelleet asiasta eri pankkiryhmien kanssa ja neuvotteluissa on tapahtunut edistystä. - Olemme niissä jo aika pitkällä. Osuuspankit tulivat jo vastaan ja se etenee ilman, että asia vietäisiin tupopöytään. Meritan kanssa neuvotteluissa on myös edistytty. Postipankki on ollut pikkuisen nihkeämpi.

- Yritämme vaikuttaa siihen, että pankkimaksuissa pankit noudattavat sellaista periaatetta, että yksityisasiakkaat on hinnoittelussa otettu huomioon.
- Palkan osalta ehdoton vaatimus on, palkkaa saa omalta tililtään nostaa ilman maksuja.

Palkankorotuspaineita

Valtiovalta on toivonut edellisen tupon malliin maltillisia palkkaratkaisuja, mutta Swanljungin mukaan palkankorotuspaineet ovat melkoiset.
- Korotuspaineita on kohtuullisen paljon. Mahdollista tulopoliittista kokonaisratkaisua täytyy katsoa kokonaisuutena, eli mikä on palkkojen, verohelpotusten ja sosiaalipolitiikassa tapahtuvien tulonsiirtojen kohtalo kokonaisuutena. Sitten voidaan tehdä kokonaisarvio.

Minkä suuruiset palkankorotukset ovat, Swanljung jättää vielä avoimeksi.
- Asiallinen kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen lisääminen on tavoite. Nykyinen tuporatkaisu on tässä mielessä toiminut hyvin.
- Summia ei voi vielä määritellä, sillä meillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa. Neuvottelut käydään vasta tulevana syksynä, joten vielä ei kannata naulata itseään mahdollisesti väärään kohtaan liian ylös tai liian alas, sanoo Swanljung.

Palkkaerojen kasvattaminen on Swanljungin mielestä monipiippuinen juttu, mutta myöntää että siihen on tarvetta.
- Työn vaativuuden ja maksettavan palkan väillä pitää olla selkeä riippuvuussuhde. eräillä osa-alueilla tämä riippuvuus ei toimi. Siihen on sekä tarvetta että sellaisia osa-aluita, joissa pitäisi toimia päinvastaisesti.
- Jos ajattelee käytettävissä olevia tuloja, niin ilmiselvä ristiriita on olemassa niiden välillä, jotka voivat ottaa tosiasillisen palkkansa pääomatulona ja maksavat huomattavasti pienempää veroa kuin ne, jotka joutuvat maksamaan palkastaan täyden tuloveron.

Huomattavia veroalennuksia

Swanljungin mielestä ensi vuonna on syytä tehdä huomattavia veronalennuksia.
- Budjettiin on saatava huomattavia tuloveron alennuksia nimenomaan tuloverotukseen.

- Kun verotus 90-luvun alussa voimakkaasti ja tarkoituksellisesti kiristyi, niin kiristys kerättiin suhteellisesti voimakkaimmin keskituloisilta. Palauttamisen pitää tapahtua samoissa ryhmissä, sanoo Swanljung.

Tervetuloa STTK:oon

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen väläytteli taannoin yhtä suurta ammattiliittoa, jossa olisivat tulevaisuudessa nykyiset suurliitot.
- Ihalainen taisi puhua jotakin kymmenestä vuodesta. Aika on kovin lyhyt tähän tavoitteeseen.
- Sillä vauhdilla kun SAK:n väkeä siirtyy STTK:n riveihin, niin ei se SAK:n häviäminen vielä kymmenessä vuodessa tapahdu.
- Taisi olla hiihtolomaviikkopuheita, kuittaa Swanljung.

IA
21.2.1997

TALOUS -SIVULLE