Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

"Suomi on jo sitoutunut rahaliittoon"

Eduskunnan EMU:n kolmatta vaihetta koskeva päätös on luonteeltaan poliittinen ja voidaan tehdä yksinkertaisella enemmistöllä. Tiistaina julkistetun oikeuspoliittisen tutkimuksen mukaan Suomi on jo sitoutunut yhteiseen rahaan.

Juridisesti Suomi sitoutui Maastrichtin sopimusvelvoitteisiin ja siihen liittyvään yhteiseen rahaan jo silloin, kun eduskunta päätti EU-jäsenyydestä.

Syntyneestä sopimusvelvoitteesta johtuen eduskunnan itselleen varaama oikeus päättää EMU:sta on valtiosääntötutkija Scheininin mukaan vain poliittinen, ja voidaan tehdä eduskunnassa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Eduskunnan kantaa voidaan selvittää esimerkiksi tiedonannolla tai EMU:a jotenkin sivuavalla lakiesityksellä.

Päätöksen rahaliittoon mukaan tulevista maista tekee EU:n neuvosto EMU-kriteerit täyttävien maiden joukosta keväällä 1998. Poliittisesti on kuitenkin epätodennäköistä, että se ottaisi mukaan vastentahtoisen maan.

EU:n neuvostossa Suomea valtiosääntötutkijan mukaan edustaa pääministeri, joka puolestaan on poliittisesti vastuunalainen eduskunnalle. Hallitusmuodon maininta markasta Suomen rahana ei muodosta estettä EMU:lle, sillä sekin ristiriita huomioitiin jo EU-liittymissopimuksessa.

Sen sijaan tutkijan mukaan eduskuntakäsittelyssä oleva Suomen Pankkia koskeva lakiesitys on ristiriidassa sen hallitusmuotopykälän kanssa, joka puhuu eduskunnan hoidossa olevasta Suomen Pankista.

Supo myönsi salakuuntelun

Suojelupoliisi sanoo pitävänsä hyvin luultavana, että KGB:n avustajaksi uskotun suomalaisvirkamiehen puhelinta kuunneltiin laittomasti 1960-luvulla. Supo sen sijaan kiistää väitteen sala- tai teknisestä kuuntelusta ns. Kemiran tapauksessa.

Supo on toimittanut selvityksen luvattomasta salakuuntelusta sisäministeri Jan-Erik Enestamille.

Eriarvoisuus hyvinvoinnissa kasvanut

Sosiaaliturvan Keskusliiton sosiaalibarometrin mukaan hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä ovat kärjistyneet. Noin viidenneksellä suomalaisista elämäntilanne ja taloudellinen asema ovat huomattavasti heikentyneet. Suurin osa ihmisistä kuitenkin selviytyi lamavuosien leikkauksista hyvin.

Asuinpaikalla on aiempaa suurempi merkitys hyvinvointiin. Kuntakeskuksissa asuvien tilanne on suhteellisen vakaa, mutta haja-asutusalueilla on tapahtunut heikkenemistä. Lapsiperheiden asema heikkeni yli kolmanneksessa kunnista.

Koonnut IA
20.3.1997

POLITIIKKA -SIVULLE