Esitys uhkaa verkkoviestintää ja on osin mahdoton toteuttaa

Mahdoton esitys


Oikeusministeriön sananvapaustoimikunnan sananvapautta koskevat säännökset ovat verkkoviestimissä sangen hankalia - jopa mahdottomia - toteuttaa. Tavoitteet ovat jopa ristiriitaisia ja vaikuttaa siltä, että verkkoja halutaan valjastaa painetun viestinnän kahleisiin.

Uusi sananvapauslaki korvaisi nykyisen painovapauslain, radiovastuulain sekä eräitä pykäliä kaapelilähetystoiminnasta. Uutta lakia sovellettaisiin kaikkeen kotimaiseen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan. Sillä tarkoitetaan tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä sisältävien julkaisujen ja verkkoviestien toimittamista yleisön saataville.

Verkkoviestimille erityissäännökset

Oikeusministeriön asettama toimikunta ehdottaa nimettömänä esiintyvän ilmaisun ja tietolähteen suojan vahvistamista ja esitys koskee myös verkkoviestintää. Toisaalta esitetään, että sisällöltään lainvastaisiin viesteihin olisi voitava puuttua silloinkin, kun niitä levitetään televerkon välityksellä.

Palvelimen ylläpitäjällä tulisi ehdotuksen mukaan olla tarpeelliset tunnistamistiedot hänen laitteensa avulla yleisön saataville toimitetun verkkoviestin lähettäjästä. Tiedot saisi hävittää aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun laitetta on käytetty viestin levittämiseen.

Mahdotonta valvoa

Koko Internet-verkosta tulee varsin mahdoton, jos reaaliaikaiseen toimintaan liitetään kolmen kuukauden tallennusaika sekä log-tiedostoille että viesteille. Esimerkiksi Verkkouutisten kaltaisille www-palveluille aineiston tallentaminen on mielekästä ja jopa palvelee lukijaa.

Mutta esimerkiksi irq-kanavissa ja erilaisissa videoneuvotteluissa tässä ei ole mieltä. Mitä järkeä olisi esimerkiksi pakottaa tallentamaan puhelinneuvotteluja?

Suomalainen viranomainen ei mitenkään pysty valvomaan viestejä ja niiden lähettäjiä Internetissä.

Maailmalla on lukuisa joukko www-palvelimia, jotka takaavat täydellisen viestin lähettäjän anonymiteetin. Millä suomalaisviranomainen esimerkiksi vaatii log-tietoja amerikkalaiselta palvelimen ylläpitäjältä, jos esimerkiksi kokoomuksen keskustelusivulla on herjattu Sauli Niinistöä ja viesti on lähetetty amerikkalaisen anonyymipalvelimen kautta?

Syytteeseen asiasta joutuu webmaster, jolla ei ole mitään keinoa selvittää viestin lähettäjän henkilöllisyyttä - vaikka ehkä haluaisikin. Sitäpaitsi vallitsee ristiriita anonymiteetin vahvistamisen ja kolmen kuukauden lähettäjätietojen säilyttämisen välillä.

Viestin lähettäjästä jää tietenkin log-tietoihin jälki, mutta viestin lähettäjän osoitteen väärentäminen on lapsellisen helppoa. Lähettäjä voi olla kuka tahansa eikä oikeaa lähettäjää saa mitenkään selville. Tavalliset PC:t eivät sisällä tietoa lähettäjästä ja esimerkiksi yliopistojen tai kirjastojen yleisön käytössä olevilta tietokoneilta voi kuka tahansa lähettää väärennetyllä osoitteella herjausviestin minne tahansa.

Verkkoviestinnän osalta esitys kaipaakin vielä viilausta.

ILKKA AHTOKIVI
21.3.1997

POLITIIKKA -SIVULLE