Turvaselontekokeskustelu päättyi eduskunnassa

Suomi osallistunee rauhanpakottamiseen


Suomi näyttää olevan hyväksymässä rauhanturvajoukkojensa osallistumisen rauhaanpakottamiseen. Eduskunta päätti keskustelunsa turvapoliittisesta selonteosta tiistai-iltana. Selonteossa todetaan, että kriisien hallinnassa varaudutaan aiempaa laajemmin voimakeinojen käyttämiseen.

Suomen rauhanturvalaki kieltää suomalaisjoukkoja osallistumasta rauhaanpakottamiseen. Laissa puhutaan vain laajennetusta rauhanturvaamisesta. Runsas vuosi sitten sen katsottiin sallivan rauhanturvaajille aseen käytön vain, mikäli heidän tehtävänsä hoitamista yritettäisiin väkivalloin estää.

Rauhanturvaamisen käsite väljenee

Hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko väljentää laajennetun rauhanturvaamisen käsitettä. Selonteossa todetaan, että kriisienhallinnassa varaudutaan aiempaa laajemmin voimakeinojen käyttämiseen.

Puolustusministeri Anneli Taina vakuutti vielä tiistaiaamuna MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa, että suomalaisjoukot eivät jatkossakaan osallistu rauhaanpakottamiseen. Entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn taas kehotti Suomea ottamaan askelia rauhaanpakottamisen suuntaan.

Kannan tarkistaminen kävi ajankohtaiseksi myös siksi, koska muut EU-maat halusivat kirjata aseellisen väliintulon EU:n tehtäviin hallitusten välisen konferenssin (HVK) yhteydessä. Keskiviikon Helsingin Sanomien mukaan Suomi on päättänyt taipua tähän.

Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) totesi tiistaina eduskunnassa, että Suomen ei kuitenkaan tarvitse osallistua rauhanpakottamiseen vastoin omaa tahtoaan, jos operaatiot ovat nykyisen rauhanturvalain vastaisia.

Lipponen: Suomen omat turvaedut ratkaisevat linjan

Pääministeri Paavo Lipponen linjasi maanantaina Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja vahvasti itsenäisen kansakunnan päätöksinä. Lipponen sanoi eduskunnan turvallisuuskeskustelussa, että Suomi arvioi liittoutumattomuutta omien turvallisuusetujensa pohjalta sellaisina kuin ne itse näemme.

Lipponen ei viitannut suoraan Venäjän presidentin Boris Jeltsinin huomiota herättäneeseen NATO-lausuntoon. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz tarttui kuitenkin asiaan. Hänen mielestään haastattelun sävy toi monen suomalaisen mieleen vanhat ajat.

Torjuvalle NATO-kannalle kiitosta

Hallituksen NATO-jäsenyyden torjuva, mutta yhteistyölle myönteinen kanta sai laajalti kiitosta eduskunnan keskustelussa. Keskustaopposition mielestä hallituspuolueiden piiristä esitetyt pitemmälle menevät kannanotot jäytävät kuitenkin tämän linjauksen uskottavuutta.

Kokoomuksen Kimmo Sasi luetteli maanantaina suuren joukon perusteita, miksi Suomen tulee pitää avoinna mahdollisuus liittyä NATO:n jäseneksi joskus tulevaisuudessa. Sasin mielestä Suomessa usein mainittu EU:n rooli turvallisuuspolitiikassa ei herätä kovin suurta luottamusta eikä sitä pidä yliarvioida.

STT-IA
20.3.1997

POLITIIKKA -SIVULLE