Arkadianmäen ääni

21.11.1997

Kustannukset nousevat - räjähtääkö verkko käsiin - vai onko FUNET jatkossakin edelläkävijä?

Yleinen suuntaus on myös koulutuksessa ollut tehostaa toimintaa ja lisätä kustannusvastuuta. Lisää uhkia syntyi, kun yliopistomaailma ei kuluvan vuoden ensimmäisessä ja ainoassa lisätalousarviossa saanutkaan mittavaa määrää tietoverkkoihin tarvittavia lisämiljoonia, vaan rahat menivät muualle.

Opetusministeriössä valmistunut FUNET-työryhmän muistio koskettaa koko tietoyhteiskuntamme tulevaisuutta. Kaikille yliopistoyhteisöjen jäsenille oleellinen työkalu FUNET on muodostunut osaksi jokapäiväistä elämäämme. Tosin valtaosalle se on tietokoneen yhteydet mahdollistava näkymätön tausta.

Mutta oleellista on, että sen käyttö lisääntyy. Arviot vaihtelevat - itse uskon pikemminkin, että sen käyttö kolmekymmenkertaistuu neljässä vuodessa kuin vain kymmenkertaistuu. Ja se maksaa. Työryhmän arvio FUNET:n kustannuksista v. 2001 on yhteensä 66 miljoonaa markkaa eli kolminkertainen nykytilanteeseen verrattuna.

Paljon rahaa, mutta silti hyötyyn ja koko tiede- ja korkeakoulumaailmamme verkostojen tuotoksiin verrattuna hyvin vähän.

Suuruusluokasta saa kuvan, kun tätä 66 mmk vertaa sattumoisin täsmälleen samaan summaan, joka lisätalousarviossa todettiin Kuopion Bioteknia rakennushankkeen kustannuksiksi ja josta lisätalousarviossa myönnettiin puolet.

FUNET:n on jatkossakin oltava, ainakin minun mielestäni, verkkotoiminnan avoin aktiivinen työväline ja suomalaisen yliopisto- ja jatkossa myös ammattikorkeakoulumaailman kansallisen kommunikoinnin ja kansainvälistymisen perusta. Järkevintä on hoitaa perusrahoitus kaavailtua enemmän keskitetysti opetusministeriön rahoista.

Näin edistetään parhaiten virtuaaliyliopistojen syntyä. Näin synnytetään korkeatasoista oppimateriaalia verkkoon. Erilaiset videoneuvottelut ja multimediatuotteet vievät jo nyt merkittävän osan FUNET:n kapasiteetista. Kapasiteettia on lisättävä. Laajakaistainen ja luotettava runkoverkko on suomalainen tulevaisuus.

Annetaan mielikuvituksen ja uuden luomisen intohimon olla valloillaan. Jokaisella tiedeyhteisöjen - ja jatkossa siis myös ammattikorkeakoulujen - jäsenellä pitää olla luottamus siihen, että verkko on käytössä eikä sitä oppilaitoksen sisäisissä tulosneuvotteluissa tai muualla rajoiteta.

Muu Eurooppa tulee niiden teletoiminnan avautuessa sekä kansalaisten asenteiden ja arvostusten muuttuessa Suomen perässä. Meidän on otettava uusia harppauksia. Uskon, että verkkopalvelut ovat vielä vuosia, ehkä kymmeniäkin vuosia, sellaisessa kehitysvaiheessa, että kehityksen tukeminen keskitetyin varoin on viisaimpia sijoituksia suomalaisen tutkimus- ja bisnestoiminnan menestyksen eteen.

MARKKU MARKKULA
Kansanedustaja, kokoomuksen koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja

PS. 1. Kokoomuksen puoluevaltuusto oli kaukonäköinen viime toukokuussa, kun se hyväksyi toimenpide-ohjelman koskien elinikäistä oppimista ja tiedon valtateitä.

Siinäpä me kokoomuslaiset päättäjät linjasimme mm. "Kaikkien kansalaisten kannalta on oleellista kehittää erilaisia viestintä- ja tietoliikenteen muotoja niin, että ne soveltuvat opetukseen ja oppimiseen ja ovat kaikkien käytettävissä. Eriarvoisuuden estämiseksi on erityisen nopeasti luotava kirjastoille ja kouluille riittävät tietotekniset laitteet, ohjelmistot ja verkkoyhteydet sekä niiden käytön ja ylläpidon tehokas tuki. ...

Yliopistojen Internet-verkosta FUNET:sta saadut kokemukset osoittavat, että vastaava opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille tarpeellinen peruspalvelu on luontevaa organisoida keskitettynä käyttäjälle yksilönä ilmaisena palveluna. ...

Tämän kehityksen osana yhteiskunta voi omalla taloudellisella panostuksellaan turvata kaikille avoimen kansalaisverkon, joka olisi yhteiskunnan perusrakenne, tiedon valtaväylä."

PS.2. Miksi ja miten on mahdollista, että Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijämaa maailmassa? Olen joutunut vastaamaan tähän kysymykseen kansanedustajakautenani kymmeniä kertoja kansainvälisissä koulutusalan konferensseissa ja keskusteluissa.

Eduskunnan sivistys- ja tulevaisuusvaliokuntien jäsenenä esittämäni viesti on yleensä mennyt hyvin perille. Mutta oleellinen edellytys sanomani ymmärrettävyydelle on ollut ja on oleva esimerkkihankkeet eli hyvät suomalaiset oppimisen käytännöt. Useissa hyvissä käytännöissä tietoverkkojen ennakkoluuloton ja aktiivinen käyttö on keskeinen tekijä.

Olkoon FUNET siis jatkossakin tiennäyttäjä - ja yhä useamman suomalainen valtaväylä osaamisen yhteiskuntaan.