Verokysymykset jäivät vielä auki - Työllisyyshuippukokoukselle tarjotaan vain osatavoitteita

Jaakonsaari odottaa työllisyyshuippukokoukselta vahvaa sitoutumista


EU:n huippukokoukselle ensi torstaina Luxemburgissa tarjotaan selviä lukuja vain osatavoitteista, jotka koskevat nuorisotyöttömiä, pitkäaikaistyöttömiä ja koulutuksessa olevia. Brysselissä maanantai-iltana valtiovarainministereille ja työministereille esitetyssä luonnoksessa on luovuttu uusien työpaikkojen määrää ja työttömyysasteen laskemista koskeneista tavoitteista.

Puheenjohtajamaa Luxemburgin esitys ensi vuotta koskevista työllisyyden suuntaviivoista jakaantuu neljään osa-alueeseen. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia päästä työelämään, kehittää uutta yrittäjäkulttuuria, edistää yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskykyä ja vahvistaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa politiikkaa.

Numerotavoitteita näkyy vain kolmessa kohdassa. Nuorille on tarjottava työtä, koulutusta tai muuta toimintaa kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Pitkäaikaistyöttömille aikuisille olisi tarjottava niin ikään työtä, koulutusta tai muuta toimintaa 12 kuukauden työttömyyden jälkeen.

Kolmas tavoite on pyrkiä asteittain nostamaan koulutukseen osallistuvien työttömien määrä noin 25 prosenttiin eli kolmen menestyksekkäimmän jäsenvaltion keskiarvoon.

Ministerien yhteiskokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) totesi, että koulutustavoitteen Suomi on jo saavuttanut.

Veroja ja maksuja halutaan alemmaksi

Luxemburgin esityksen mukaan työllisyystavoitteiden on oltava konkreettisia ja täsmällisiä.

Luonnoksessa todetaan mm., että jäsenvaltioiden on asetettava tavoitteeksi vähentää asteittain työhön kohdistuvaa verotaakkaa ja välillisiä työvoimakustannuksia. Suomella on siinä paljon tekemistä, sillä viime viikolla julkaistun EU:n tilaston mukaan vuonna 1995 työhön kohdistuvat verot ja maksut olivat Suomessa toiseksi korkeimmat (53,7 prosenttia) Ruotsin jälkeen (56,2 prosenttia).

Luonnoksessa esitetään myös työmarkkinaosapuolten neuvotteluja joustavista työaikajärjestelyistä.

Epätyypillisissä työsuhteissa oleville halutaan taata riittävä työsuhdeturva ja parempi ammatillinen asema.

Luonnoksen mukaan huippukokouksen hyväksymät suuntaviivat olisi sisällytettävä kunkin maan omiin toimintasuunnitelmiin. Jäsenvaltioiden ratkaisut ja painopistealueet voisivat painottua kunkin maan tilanteen mukaan.

EU-maiden työllisyyspolitiikan toteutumista tarkasteltaisiin vuosittain yhdessä. Sauli Niinistön mielestä esityksissä on parasta juuri seuranta eli se, että työllisyyden paraneminen jossakin tietyillä toimilla toimisi mittarina muillekin.

Jaakonsaari odottaa sitoutumista

Maanantai-iltana nk. jumbo-kokouksen päättäneet valtiovarain- ja työministerit eivät löytäneet yksimielisyyttä siitä, miten vahvasti sitoudutaan työhön kohdistuvan verotuksen ja työvoimavaltaisten palvelualojen arvonlisäverotuksen alentamiseen.

Työministeri Liisa Jaakonsaaren (SDP) mukaan Luxemburgin pääministeri

Jean-Claude Juncker

kokoaa jumbo-kokouksen keskustelun perusteella uuden esityksen huippukokoukselle.

Päälinjaus alkaa olla jo selvä eli työllisyyspolitiikalle asetetaan tietyt suuntaviivat, joiden perusteella jäsenmaissa laaditaan kansalliset toimintaohjelmat. Toimintaohjelmien toteutumista tarkastellaan unionitasolla ja samalla voidaan ottaa oppia toisten menetelmistä.

Uudessa esityksessään Juncker joutuu viilaamaan myös kohtaa, jossa puhutaan sovittujen suuntaviivojen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Mm. valtiovarainministeri Sauli Niinistö piti kokouslähteiden mukaan sitä pidemmälle menevänä kuin Amsterdamin sopimuksessa sovittiin.

Työllisyys talouden rinnalle

Jaakonsaaren mukaan pääpaino suuntaviivoissa on nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Siinä pyritään selvittämään parhaat käytännöt eri maista.

Jaakonsaari piti jumbo-kokouksen päätyttyä merkittävänä sitä, että työllisyyspolitiikkaa nostetaan nyt yleisen talouspolitiikan rinnalle tärkeäksi toimintalohkoksi. Hänestä huippukokouksen tulosta voidaan kutsua läpimurroksi, jos kaikki jäsenmaat sitoutuvat aidosti samoihin suuntaviivoihin.

Tärkeänä hän piti myös työllisyyspolitiikan seurantaa. Juncker pyrkii hiomaan mallin, jolla eri maiden edistymistä voidaan arvioida. Kyse olisi Emun lähentymiskriteerien kaltaisesta vertailusta.

Vain Suomessa brutaaleja esityksiä

Jaakonsaari sanoi, että Suomessa ryhdytään valmistelemaan omaa toimintasuunnitelmaa eli uutta työllisyysohjelmaa. Ohjelmia on tarkoitus tarkastella jäsenmaiden kesken ensi keväänä.

EU:n suuntaviivat eivät työministerin mielestä vielä merkitse sitä, että voidaan huokaista helpotuksesta työttömyyden vähentämisessä. Toimintaohjelmaa laadittaessa käännetään hänen mukaansa vielä kaikki kivet uusien keinojen löytämiseksi.

Jaakonsaaren mielestä toisten maiden kokemukset eivät voi olla poliittisesti pahanmakuisia, jos ne ovat tuottaneet tulosta. - Työelämän joustokeskustelua käydään brutaalilla tavalla enää vain Suomessa, Jaakonsaari sanoi.

Muissa EU-maissa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa halutaan joustoja ja turvallisuutta yhdessä, työministeri totesi.

Jaakonsaari uskoi, että jos yleinen talouspolitiikka onnistuu, eurooppalainen kilpailukyky vahvistuu ja jäsenmaat sitoutuvat suuntaviivoihin, komission tavoite 12 miljoonasta uudesta työpaikasta viidessä vuodessa voi toteutua.

STT-IA
21.11.1997

POLITIIKKA -SIVULLE