Viikonlopun poliittiset puheet

Halonen: EU:n hakijamaiden tasa-arvokehitystä tuettava

Halosen mukaan hakijamaat eivät välttämättä jää paljoakaan tasa-arvokehityksessä jälkeen EU:n nykyisistä jäsenmaista, sillä erot niidenkin välillä on vielä suuret.

YK:n kehitysohjelman kehittämän tasa-arvoindeksin perusteella Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi johtavat maailmantilastoa. Naisten osallistumista talouden, politiikan ja muun päätöksenteon alueilla mittaava indeksi asettaa mm. Unkarin ennen Irlantia, Portugalia, Espanjaa ja Ranskaa. Näitä vähemmän tasa-arvoisia ovat Puola, Kreikka ja Turkki.

Baltian maita ei UNDP:n indeksiin ole sisällytetty. Halosen mukaan myös EU:n laajentumisen ensivaiheen neuvotteluihin ehdolla olevat maat edustavat tasa-arvon kehittymisen kannalta hyvin erilaisia perinteitä.

Anttila haluaa aloitteellista EU-politiikkaa

Anttila huomautti sunnuntaina Laihialla, että Suomi on oman kansallisen politiikkansa vuoksi tänä vuonna jo kahden miljardin markan verran nettomaksajana EU:ssa. Samaan aikaan toinen EU:n maatalousmaa Irlanti ottaa unionilta oman maatalous-, alue- ja rakennepolitiikkansa rahoittamiseen yli 11 miljardia markkaa vuodessa.

Anttilan mielestä hallitus on ajanut alas valtion säästöpolitiikan varjolla kaikkia niitä toimintoja, joihin Suomi laajana maaseutumaana saisi EU:n rahoitusta. Yksi esimerkki on yksityisteiden valtionosuudet.

EU tukee Anttilan mukaan maaseudun teiden rakentamista ja korjaamista. Tätä mahdollisuutta hyödyntäneessä Irlannissa näkee maaseudun teiden varsilla paljon kylttejä, joissa kerrotaan EU:n osallistumisesta peruskorjauksen kustannuksiin.

Suomen hallitus hakee Anttilan näkemyksen mukaan EU:n tukia vain moottoriteiden rakentamiseen.
- Menestymisen ylikansallisessa päätöksenteossa ratkaisee ensisijaisesti jäsenmaan oma aloitteellisuus ja hyvä yhteistyökyky. Suomi potee ns. pienen maan alemmuuskompleksia, Anttila päätteli.

Hän syytti hallituksen valtavirtapolitiikkaa siitä, että Suomen saavutukset ovat jääneet vähäisiksi. Valtavirrassa ajautuu helposti pelkäksi toisten vaateiden tukijaksi, mikä on täysin kansallisten etujemme vastaista.

Antvuori kokoomusnaisten johtoon

Varapuheenjohtajiksi äänestettiin kansanedustaja Suvi Lindén ja tiedotuspäällikkö Tuula Luotonen. Kolmantena ehdokkaana oli hammashoitaja Pirkko Raitila. Liiton jäsenistö halusi viestittää haluavansa liiton johtoon poliittisen päätöksenteon pääkallopaikalla olevia. Edellisestä puheenjohtajistosta ainoastaan varapuheenjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta oli eduskunnassa.

Uusi puheenjohtaja linjasi tavoitteikseen jäsenmäärän kasvattamisen ja poliittisen kiinnostuksen lisäämisen. Antvuori peräänkuulutti myös arvokeskustelun käynnistämistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Hänen mukaansa on aiheellista kysyä, tarvitsevatko kaikki työttömät saman verran tukea.

Kokoomuksen Naisten Liitto esitti kokouksessaan, että arvonlisänveroa on alennettava yli 40-vuotiaiden naisten työllisyyden parantamiseksi. He ovat ainoa ryhmä joiden työllisyysaste ei ole noussut laman jälkeen. Siksi yli 40-vuotiaita naisia olisi kannustettava yrittäjiksi arvonlisäveroa alentamalla. Antvuoren mukaan myös yrittäjälainsäädäntöä olisi yksinkertaistettava.

Kokoomusnaiset olivat huolestuneita myös kasvavasta työuupumuksesta. Naisten Liitto kannustaisi ihmisiä työnvuorotteluun ja vapaaehtoiseen työnjakamiseen. Työttömyyden vuoksi reservissä on valtavasti käyttämätöntä ammattitaitoa.

Kokouksessa päätettiin myös siitä, ettei liittoon huolita miehiä. Sen sijaan ulkomaalaiset naisten on nyt mahdollista liittyä järjestöön. Miesten mukaanotosta oli tehty tasa-arvolakiin nojaava aloite.

Aho kaipaa eheyttäviä uudistuksia

Puolueensa Varsinais-Suomen piirin 80-vuotisjuhlassa sunnuntaina Naantalissa puhunut Aho arvioi hallituksen hakevan itselleen pelkästään hyvinvoivan enemmistön tukea. Hallituksen politiikka palvelee tämän joukon etuja.

Ahon mielestä nykyisessä tilanteessa tarvitaan kansaa eheyttäviä ja pahenevia epäkohtia korjaavia uudistuksia. Sellaisia ovat hänen mukaansa työntekijöiden, työttömien ja yrittäjien edut yhdistävä työreformi, maaseudun ja kaupunkien edut yhdistävä aluepolitiikka sekä kuntien ja valtion edut yhdistävä kuntasopimus.

Väyrynen lopettaisi komission itsenäisyyden

Väyrysen mielestä EU:ssa tulee palauttaa päätösvalta kansallisille hallituksille ja parlamenteille. Toisaalta valtaa pitää siirtää ylikansalliselta tasolta hallitusten väliseen yhteistyöhön.
- Kun komissiota ei enää olisi itsenäisenä toimielimenä, sen kokoonpanosta ei olisi tarpeen kiistellä, Väyrynen korosti.

Hän muistutti, että ministerineuvostossa ovat mukana kaikki jäsenmaat. Sen työtapoja kehittämällä unionille saadaan toimiva ja kansanvaltainen hallinto. Unionin sisäinen erilaistuminen puolestaan helpottaisi uusien maiden mukaantuloa.

Amsterdamin sopimus vie Väyrysen mielestä unionin kehitystä väärään suuntaan.
- Siksi olisi parasta, ettei sitä ratifioitaisi. Jos eduskunta kuitenkin päättää sen hyväksyä, olisi samalla edellytettävä, että käynnistetään laajenevan unionin tarpeita vastaava toimielinten uudistaminen, Väyrynen painotti.

Puoluevaltuuskunnan käytäväkeskusteluissa pääteltiin, että Väyrysen ehdotuksen toteuttaminen merkitsisi Suomen komissaarin Erkki Liikasen alentamista sihteeri Liikaseksi.

Väyrynen kertoi lisäksi aloittavansa uuden koulutusohjelman, jonka nimi on Eurooppalainen Suomi 2000. Se on suunnattu sekä nuorisolle että varttuneemmalle väelle. Koulutustilaisuudet järjestetään maakunnittain yhteistyössä Väyrysen "politiikan korkeakoulun" 35 opiskelijan kanssa.