Lipponen: Työttömyys puolittuu 1999 lopussa

Tavoite myöhästyisi siten runsaat puoli vuotta alkuperäisestä aikataulusta eli vaalikauden lopusta. Nykyisen hallituksen aloittaessa työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan 447 000, työministeriön lukujen mukaan yli 500 000. Lipponen valoi kokousväkeen uutta itsetuntoa ja uskoa ennen lähestyvää vaalikautta.

- Joko menemme mukaan yleiseen vähättelyyn, omien piikittelyyn ja "meitä lyödään"-mentaliteettiin tai osoitamme sosialidemokratian suuren perinteen mukaista itsetuntoa.

Lipponen torjui epäilyt tilastoilla ja työvoimapoliittisilla toimilla kikkailusta. Suomen aktiivinen politiikka on EU-tasolla esikuva, ja työttömyys pienenee kaikilla mittareilla, hän painotti.
- Toimien piirissä olevien määrä on keväästä 1995 noussut 108 000:sta 130 000:een. Ero edellisen hallituksen politiikkaan on, että nyt painotetaan enemmän työllistymistä edistävää koulutusta, Lipponen sanoi.

Pääministeri toisti, että verohelpotuksia on valtion puolelta luvassa, mikäli parhaillaan neuvoteltavasta tuporatkaisusta tulee maltillinen. Alennusten painopiste tulee pieni- ja keskituloisille, ja varaa on jätettävä myös eläkeläisten aseman parantamiseen.

Työllisyyshuippukokouksesta tulee tärkeä

Pääministerin mukaan on erittäin hyödyllistä, että EU-maat alkavat kokeilla yhteistä työllisyyspolitiikkaa ja kerätä yhteen eri maiden kansallisia lähestymistapoja. Lipponen piti silti kiinni siitä, että EU:n tasolla ei pitäisi asettaa määrällisiä työllistämistavoitteita, sillä EU:lla ei ole toimivaltaa valvoa niiden täyttymistä.

Suomi suhtautuu Lipposen mukaan periaatteessa myönteisesti komission esittämään ajatukseen, että arvonlisäveroja alennettaisiin kokeiluluonteisesti palvelualoilla, mutta hän katsoi, että käytännön ratkaisut on tehtävä joka maassa erikseen.

Suomi kuului niihin maihin, jotka ajoivat työllisyydelle korostetumpaa asemaa EU:n perussopimuksen uudistuksessa, joka hyväksyttiin kesäkuussa Amsterdamissa.

Gallupit ja media

- Yksiselitteistä ohjetta ei saa eikä pidä hakeakaan gallupeista. Jos tänään vetoaa yhteen tulee huomenna uusi, Lipponen sanoi, eikä myöntänyt syyllistyneensä kansalaismielipiteen vähättelemiseen.

- Kuka jyrää, pääministeri vai ne, jotka eivät halua tarkastella mielipidetutkimuksia analyyttisesti, Lipponen kyseli?

Lipposta oli taas kerran ärsyttänyt median toiminta. Yle:n ruotsinkielinen ajankohtaisohjelma Kanal Ett oli Lipposen mielestä maanantaina käsitellyt mielipidetiedustelulukuja epäanalyyttisellä tavalla.

- Vaikuttaa siltä, että medialla olisi taipumusta ottaa itselleen poliitikkojen rooli, sen sijaan että auttaisivat kansalaisia lähemmin perehtymään mielipideilmastoon. Itse olen aina valmis analyyttiseen keskusteluun, Lipponen sanoi.

Lipponen toisti uskovansa, että EMU syntyy aikataulussa ja laajana, jopa yhdentoista EU-maan vahvuisena. Ulos jäävissäkin maissa euro tule suuryrityksissä käyttöön tilivaluuttana.
- Vahvaa tukea EMU on saanut Britannialta, jonka työväenhallitus on ottanut selkeästi EMU-myönteisen perusasenteen eikä hukkaa energiaansa EMU:n haukkumiseen.

- Ainoa EU:n jäsenmaa, joka arvostelee koko hanketta on Ruotsi. Senkin suhtautumisesta kertoo se, että Ruotsikin havittelee pääsyä EMU-maiden yhteistyöhön, Lipponen huomautti.

Kuntatalous ja moraali huolena

Mutta huolta oli myös ideologian näkymättömyydestä SDP:n politiikassa ja Lipposen julkiskuvasta.
- Jos äänestäjät vaikuttavat ajautuneen eri kannalle kuin päättäjät, ei pitäisi heti vetää johtopäätöstä että äänestäjät ovat menneet väärään suuntaan, huomautti Eero Laine Satakunnasta.

Risto Kolanen Helsingistä pohti Ulf Sundqvist -tapauksen aiheuttamaa haittaa puolueelle.
- Ulf Sundqvist on ollut työväenliikkeelle hyvin kallis prinssi - sekä aineellisesti että henkisesti.

Kolanen pelkäsi, että demaripoliitikot vaikuttavat ihmisten silmissä liian ylimielisiltä ja itseriittoisilta, omassa oikeassa olemisen varmuudessaan.
- Pudonneet gallupluvut eivät merkitse mitään. Ihmiset odottavat suurempaa moraalia ja eettistä kestävyyttä sosialidemokraattiselta puolueelta, Kolanen sanoi.

STT-IA
21.11.1997