Väsyneet neuvottelijat jatkavat sovun etsintää tiistainaRiita palkkamallista keskeytti tupo-neuvottelut
Neuvottelut uudesta tulosopimuksesta keskeytyivät maanantaina yli vuorokauden jatkuneiden neuvottelujen jälkeen. Työmarkkinaosapuolten tavoite saada neuvottelutulos valmiiksi jo aamupäivänä kariutui erimielisyyksiin palkankorotuksen rakenteesta.Kiista ajoi yli vuorokauden lähes tauotta neuvotelleet työmarkkinajohtajat niin väsyksiin, että urakka päätettiin jättää aamuksi. Sekä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) että Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n varatoimitusjohtaja Tapani Kahri totesivat neuvottelukatkon syyksi neuvottelijoiden väsymyksen. Iltapäivällä noin kello 17.00 keskeytettyjä neuvotteluja aiotaan jatkaa tiistaina kello 10.00 lähtien. Prosenttikorotus ei kelvannut SAK:lleSyynä neuvottelujen pitkittymiseen oli erityisesti SAK:n esille nostama kysymys toisen vuoden palkankorotuksen muodosta. Kiista kärjistyi kun SAK:n hallintoelimet eivät hyväksyneet sitä, että vuodelle 1999 tulisi prosenttimääräinen palkankorotus. Erityisesti Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (SDP) vastusti mallia.Käänne yllätti muut neuvottelijat, joiden mielestä palkankorotuksen muodosta oli jo asiallisesti päästy yhteisymmärrykseen. Keskeisistä neuvottelijoista ainakin Teollisuuden TT:n Tapani Kahri ja STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (SDP) sanoivat yllättyneensä neuvottelujen keskeytymisestä. Viitasalo: SAK muutti kantaansaUusi tilanne kiristi lähinnä SAK:n ja Akavan välejä. Tämä ilmeni mm. siten, että Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok) ei juuri näyttäytynyt neuvottelupaikalla Helsingin Etelärannassa yhtä aikaa SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa.SAK on perinteisesti ajanut markkamääräisiä korotuksia, jotka suosivat pienituloisia. Akava on puolestaan tavoitellut prosenttikorotuksia. Yleensä on noudatettu ns. sekalinjaa, jossa pienituloisemmat saavat korotuksen markkamääräisenä ja suurituloisemmat prosenttikorotuksina.
Monien lähteiden mukaan palkkamallista oli päästy jo aiemmin neuvottelijoiden kesken pitkälle yhteisymmärrykseen. Myös Akavan puheenjohtaja Viitasalo katsoi, että SAK muutti asiassa kantaansa.
SAK:n Ihalaisen mukaan prosenttikorotukset eivät kelpaa siksi, että SAK haluaa palkka- ja veroratkaisun kokonaisuuden suosivan pieni- ja keskituloisia. Viitasalon mukaan riitaan yritetään löytää ratkaisua jo maanantai-iltana ensisijaisesti Akavan omin voimin. Hän ei kuitenkaan halunnut ennakoida, miten tilanne selvitetään. Palkankorotuksen suuruus avoinnaTupo-pöydässä edistyttiin maanantain vastaisena yönä rivakasti, ja monista työelämän kehittämiseen liittyvistä asioista sovittiin.Edelleen auki ovat kuitenkin palkankorotuksen suuruus, ansiokehityslausekkeen muoto ja ulkopuolisen työvoiman käytön pelisäännöistä sopiminen. Työnantaja tarjosi maanantain vastaisena yönä ensi vuodeksi 1,9 prosentin palkankorotusta, josta yleiskorotuksen osuus olisi ollut 1,4 ja järjestelyvara 0,5 prosenttia. Toiselle vuodelle työnantaja esitti 1,2 prosentin yleiskorotusta. Myöhemmin työnantaja teki uuden tarjouksen, jota ei paljastettu. Ensimmäiselle sopimusvuodelle on tulossa yleiskorotus, järjestelyvara sekä tasa-arvoerä. Korotusmalli on ns. sekalinja eli markka- ja prosenttikorotuksen yhdistelmä. Samoin vuodelle 1999 on tulossa yleiskorotus, jonka muodosta nyt kiistellään. Ulkopuolisen työvoiman käytön pelisäännöistä on etsitty kompromissia. Työelämän kehittämisohjelmasta on valmisteltu useampi julistuksenomainen paperi, joissa otetaan kantaa mm. harmaaseen talouteen. Indeksiehdosta näytettiin pääsevän sopuun. Sen sijaan ansiokehityslausekkeen tekstimuotoa haluttiin vielä hioa. Koromaa epäilyttää työllistämisvaikutusNeuvottelupaikalta Etelärannasta alkuillasta poistuneet työmarkkinajohtajat olivat takaiskuista huolimatta toiveikkaita sovun syntymisestä tiistaina.Myös Teollisuuden ja Työnantajien TT:n toimitusjohtajan Johannes Koroman mukaan esillä olleiden esitysten kustannusvaikutus saattaa mahtua niihin inflaatioraameihin, joita kaikilta tahoilta on asetettu. Koroman mukaan hallituksen verotarjous on myös sillä tavoin hyvä, että siinä verokevennysten painotus on enemmän toisella vuodella. - Mutta se, mikä tässä on huolestuttavaa, on se, että työvoimavaltaisten alojen kustannukset nousevat aika railakkaasti. Se on tietysti työllisyyden kannalta huono asia. Hallituksen veroesityksessään esittämien poisto-oikeuksien kiristys vaikuttaa Koroman mukaan myös yritysten kilpailukykyyn, ja voi hidastaa uusia investointeja etenkin uuden teknologian yrityksissä.
Poistojen kiristys maksaa elinkeinoelämälle noin miljardi markkaa.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE