Europarlamenttivaaleissa koko maa yhdeksi vaalipiiriksi

Vaalilait yhtenäistetään: Maakuntajako vaalipiirijaoksi

Oikeusministeriön asettama toimikunta luovutti maanantaina mietintönsä oikeusministeri Kari Häkämiehelle (kok). Mitään suuria mullistuksia vaalijärjestelmään ei ole tulossa.

Vaalipiirijaon pohjaksi ehdotetaan vanhan läänijaon sijasta maakuntajakoa. Käytännössä kuitenkin vain kymmenen kunnan vaalipiiri muuttuisi nykyisestä. Tavoitteena on, että uutta vaalilakia voitaisiin soveltaa ensimmäistä kertaa seuraavissa eduskuntavaaleissa vuoden 1999 maaliskuussa.

Europarlamenttivaaleissa kaikki ehdokkaat olisivat vastedes valtakunnallisia. Käytännössä koko maa olisi siten yhtenä vaalipiirinä. Nykyisin ehdokkaat voidaan asettaa myös vaalialueittain. Tosin vuosi sitten pidetyissä ensimmäisissä varsinaisissa europarlamenttivaaleissa tätä mahdollisuutta ei käytetty. Kaikki vaaliliitot käyttivät valtakunnallista listaa.

Toimikunnan mielestä kahden vaihtoehdon olemassaolo on omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja epätietoisuutta äänestäjissä. Lisäperusteluna on se, ettei muissakaan EU-maissa ole käytössä vastaavaa vaihtoehtoista järjestelmää.

Kuitenkin puolueiden ja muiden ryhmittymien tulisi toimikunnan mielestä huolehtia omassa ehdokasasettelussaan siitä, että ehdokkaita otetaan mahdollisimman tasaisesti maan eri osista.

Toimikunta ehdottaakin, että tämän periaatteen edistämiseksi ehdokkaiden enimmäismäärä tulisi nostaa nykyisestä kuudestatoista kahteenkymmeneen. Suomella on Euroopan parlamentissa kuusitoista paikkaa.

Vaalipiirit säilyisivät lähes nykyisinä

Vaalipiirejä olisi vastakin viisitoista. Niiden nimet olisivat ehdotuksen mukaan Helsingin vaalipiiri, Uudenmaan vaalipiiri, Varsinais-Suomen vaalipiiri, Satakunnan vaalipiiri, Ahvenanmaan vaalipiiri, Hämeen vaalipiiri, Pohjanmaan vaalipiiri, Kymen vaalipiiri, Mikkelin vaalipiiri, Kuopion vaalipiiri, Pohjois-Karjalan vaalipiiri, Keski-Suomen vaalipiiri, Vaasan vaalipiiri, Oulun vaalipiiri ja Lapin vaalipiiri.

Aivan semmoisenaan maakuntajako ei tulisi vaalipiirijaoksi, sillä maakuntia on enemmän kuin perustuslain sallima vaalipiirien enimmäismäärä 18.

Lisäksi eräät maakunnat ovat asukasmäärältään liian pieniä, jotta niistä tulisi valittavaksi vähintään seitsemän kansanedustajaa. Seitsemän oli pienin vaalipiireistä valittujen kansanedustajien määrä viime eduskuntavaaleissa. Toisaalta taas Uudenmaan maakunnan asukasmäärä tuottaisi 48 kansanedustajaa.

Näin ollen pienimpiä maakuntia yhdistettäisiin sekä alueellisen että poliittisen suhteellisuuden säilyttämiseksi. Suurimman maakunnan Uudenmaan alue jaettaisiin nykyiseen tapaan Helsingin vaalipiiriksi ja Uudenmaan vaalipiiriksi. Uudenmaan vaalipiiriin kuuluisi myös Itä-Uudenmaan maakunnan alue.

Vanhan aluejaon ja maakuntarajojen erojen vuoksi kymmenen kuntaa siirtyisi nykyisestä vaalipiiristä toiseen. Hämeen vaalipiiriin tulisivat Artjärvi ja Orimattila Uudenmaan vaalipiiristä sekä Hartola, Heinola ja Sysmä Mikkelin vaalipiiristä.

Kodisjoki siirtyisi Varsinais-Suomen vaalipiiristä Satakunnan vaalipiiriin. Suodenniemi, Vammala, Äetsä ja Urjala siirtyisivät Satakunnan ja Hämeen vaalipiireistä Pirkanmaan vaalipiiriin.

Kansanäänestysmääräyksiä ei yhtenäistetä

Toimikunta ei pidä kuitenkaan tarpeellisena yhdistää valtiollisten ja kunnallisten kansanäänestysten menettelymääräyksiä yhdeksi laiksi, koska äänestykset eroavat toisistaan niin luonteeltaan kuin käyttömäärältäänkin.

Toimikunta esittää toimeksiantonsa ulkopuolisena näkemyksenä, että myös kunnallinen kansanäänestys tulisi voida toteuttaa vaalien yhteydessä samaan tapaan kuin valtiollinenkin kansanäänestys voidaan toteuttaa valtiollisten vaalien yhteydessä.

Toimikunnan puheenjohtajana oli hallintoneuvos Lauri Tarasti. Hän on vaalilainsäädännön asiantuntijana toiminut vastaavissa tehtävissä monasti aiemminkin.

STT-IA
21.11.1997