Alkoholimyynnin monopoli voidaan purkaa
Alkoholipolitiikka kiinnostaa aina. On sitten kyse hinnasta, tuonnista, viennistä, veroista, ravintoloiden aukioloajoista tai mistä tahansa asiaa läheltä liippaavasta asiasta.Kesähelteillä virisi keskustelua Alkon asemasta monopoliyhtiönä. Avauksen tuolle keskustelulle toi sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema esitys hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, joka päätti selvittää Alkon konsernirakennetta. Käytännössä on kyse Alko Oy:stä, eli Alkon myymälätoiminnasta. Ministeriöllä on tarve yrittää museoida myyntimonopoli - niin kauan kuin se vain on mahdollista. Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi merkitsi myös alkoholilainsäädäntömme uusimista vuonna 1995. Uudistus koski lähinnä alkoholijuomien monopolioikeuksien osittaista purkamista ja viranomaistehtävien siirtämistä Alkolta valtionhallintoon. Liittymissopimuksessaan Suomi sai EU:lta oikeuden säilyttää vähittäismyyntimonopolin sillä ehdolla, ettei se tulevaisuudessa toimi syrjivästi. Nyt siis hallitus pyysi selvitystä työryhmältä Alkon konsernirakenteesta. Tuon selvityksen takarajaksi asetettiin marraskuun loppu. Se siis merkitsee, että laajempaan alkoholipoliittiseen keskusteluun avautuu tuolloin tilaisuus. Alkon pääjohtaja Ilkka Suomisen mielestä alkoholimyynnin monopoli voidaan purkaa. Oikeastaan Suominen protestoi koko monopoli -sanaa. Nykyään Suomessa juodusta alkoholista vain noin kolmannes myydään kuluttajille Alko Oy:n kautta. Myytit nurin - alkoliverotus alasSuominen haluaa myös purkaa alkoholipoliittisen keskustelun myyttejä. Ensinnäkin väite siitä, että viina aiheuttaa enemmän haittoja kuin viini, ei pidä paikkaansa. Suomisen mukaan laajat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että alkoholivauriot on suhteutettavissa kokonaiskulutukseen, ei kulutuksen laatuun. Tämä siis johtaa yhtälöön, jossa lisääntynyt alkoholin kokonaiskulutus lisää myös siitä aiheutuvia haittoja ja siten haittojen hoitamisen kustannuksia.Toinen myytti on, että valtion tulisi ylläpitää omistamansa yhtiön myyntimonopolia siksi, että verotulot varmistettaisiin. Verokertymällä ei ole mitään tekemistä myyntijärjestelmän kanssa. Alkoholiveroa kerätään myös sellaisilta tuotteilta joita kauppa myy jo nyt, kuten esimerkiksi keskioluelta. Verotuspisteeksi voi myös vaihtoehtoisesti määrätä tehtaan tai vapaavarastosta lähdön yhteydessä tapahtuvaksi. Valtion verotulot alkoholista vähentyvät väistämättä. Alkoholiverotus on korkealla tasolla ja mikäli niin lisääntynyttä salakuljetusta kuin myös alkoholiturismia halutaan vähentää, on verotusta laskettava hallitusti. Viimeistään vuonna 2004 EU-turistituonti vapautuu ja tämä merkitsee, että EU-matkalta saa tuoda keskivertosuomalaisen kolmen vuoden alkoholikulutusta vastaavan määrän tuliaisviinoja. Alkoholijuomien hintataso Saksassa on noin 45 prosenttia Suomen vastaavasta. Veroja siis joudutaan laskemaan joka tapauksessa. Veroero muihin EU-maihin nähden ei voi olla nykyistä luokkaa. Parempi on laskea verotasoa maltillisesti, kuin kertarysäyksellä. Siitäpäs se suomalaisten viinapää pyörälle menisi. Valtio kerää alkoholiverolla nyt noin 10 miljardia markkaa. Senttilitrassa absoluuttista alkoholia on viinassa veroja 3 markkaa, viinissä 1,47 markkaa ja oluessa 1,70 markkaa. Lisensioidut myymältäPääjohtaja Ilkka Suominen esitti heinäkuussa, että hallittu tapa alkoholimyynnin monopolin purkamiselle olisi lisensioidut myymälät, joiden ehtona on itsekannattavuus ja koulutuettu henkilökunta. Itse asiassa Suominen vaatii aika nopeita toimia. Lisensioituun myymäläjärjestelmään tulisi siirtyä vielä korkeahintajärjestelmän aikana. Myymälöiden määrä nousisi nykyisten Alkon myymälöiden, eli 255 myymälän, ohitse.Suomisen esitys sai tuoreelta lehtien pääkirjoituksissa myönteisen vastaanoton. Saa nähdä mihin johtopäätöksiin syksyn poliittisessa keskustelussa päädytään.
MAX MICKELSSON |
TALOUS -SIVULLE