Halonen: Hallitukselta asevientiraportteja eduskunnalle



Ulkoministeri Tarja Halosen mukaan hallituksen olisi raportoitava sekä aseviennistä että ihmisoikeuksista vuosittain eduskunnalle. Halonen huomauttaa, että Suomen aktiivisempi ihmisoikeuspolitiikka kansainvälisissä järjestöissä on auttanut huomaamaan myös omien vähemmistöjemme aseman.


Viikonloppua romanimusiikin parissa Porvoossa viettänyt ulkoministeri Tarja Halonen pohtii kuinka kulttuurin avulla luodaan positiivisia mielikuvia. Osaamisesta syntyvä kuva on tärkeä sekä vähemmistölle itselleen että valtaväestölle.

Mutta myös rumalla ja epämusikaalisella romanilla on samat oikeudet kuin kauniilla soittajalla, hän lisää. Kunnioituksen oppiminen onkin pelkkää sietämistä tärkeämpää. Sen tähden Halonen ei ole ollut kovin innostunut myöskään EU:n toleranssi-kampanjoista. - Se on hyvä alku, mutta sen jälkeen kun siedät naapuriasi, niin voi olla että opittuasi hänet tuntemaan hän onkin kiva tyyppi.

Halosen aikana ihmisoikeuskysymykset ovat nousseet Suomen ulkopolitiikan esityslistalla. Aktiivisempi rooli on näkynyt esimerkiksi Suomen toiminnassa Euroopan Neuvoston puheenjohtajamaana.

- Osan tilanteesta on hoitanut ympäröivä maailma. Se, että kylmä sota on päättynyt antaa ihmisoikeuksille uuden aseman. Entisen Jugoslavian kokemukset ovat toisaalta avanneet useammilta eurooppalaisilta silmät. Kolmantena tekijänä Halosen mukaan on Suomen liittyminen Euroopan Unioniin.

Historiaa on, että kylmän sodan aikana ihmisoikeuksista tuli suurvaltapolitiikan välikappale ja Suomi pysyi hiljaa. Oli Halosen mukaan korostetunkin varovainen.

- Meillä on nyt ehkä yleiseurooppalaisempi linja, hän arvioi. Tarkoituksena ei edelleenkään ole ryhtyä mesomaan ja mestaroimaan.

YK:n uudistusohjelma Suomen mieleen

Pääsihteeri Kofi Annan on YK:n uudistusohjelmassaan painottanut ihmisoikeuskysymyksiä. Ulkoministeri Tarja Halosen mukaan syynä tälle on kaksi vastakkaista ilmiötä. Yhtäältä ihmisoikeuksia halutaan nostaa esiin, mutta toisaalta niiden nostaminen on herättänyt kriittistäkin keskustelua siitä onko sopimuspohja ajan tasalla. Malesia teki ehdotuksensa ihmisoikeussopimuksen uusimisesta, puheena ovat olleet myös eri maanosien, Aasian, Afrikan ja Euroopan arvot.

- Me suhtaudumme kielteisesti Malesian ehdotukseen, mutta sen sijaan myönteisesti YK:n pääsihteerin ehdotukseen uudistaa YK:n rakennetta siten, että ihmisoikeudet olisivat keskeisemmässä asemassa.

Annanin ehdotus lähtee siitä, että ihmisoikeudet integroidaan YK:n eri osa-alueilla, kuten vaikkapa rauhanturvatoimintaan. Toisaalta itse ihmisoikeusorganisaatiota uudistettaisiin ja tehostettaisiin.

Halosen mukaan Suomi tukeekin ehdotuksia. Suomen ulkoministeriö toteuttaa jo omassa toiminnassaan samansuuntaista linjaa. Ihmisoikeuksien läpäisyperiaate ja ihmisoikeusyksikkö ovat tämän hallituksen perua.

Lähialueet muistuttavat Suomen historiasta

- Uusien demokratioiden rakentaminen Eurooppaan on vaativa tehtävä eikä siinä kannata jäädä sivustakatsojaksi. Baltian ja Venäjän tilanne on tuonut käytännön kenttää lähelle Suomea. Työ on tavallista demokratian rakentamista vailla väriä ja dramatiikkaa, kuvailee Halonen. Paljolti esimerkiksi kansainvälisten sopimusten vaihtoa ja allekirjoittamista.

Asiat edistyvät, arvioi ulkoministeri, mutta ajoittain niihin liittyy myös suuria tunteita. Sitä osoittaa vaikkapa Jörn Donnerin Virossa kohua herättäneet lausunnot venäläisvähemmistön puolesta.

- Suomalaisten kannattaa vain katsoa omaa historiaansa hiukan kauemmaksi. Halonen huomauttaa, että meilläkään ei keskustelu aina ollut kovin viileää.

Suomen rooli Baltian ja Venäjän suhteen on ollut moninainen kansainvälisistä järjestöistä kahdenväliseen yhteistyöhön. Ulkoministeri muistuttaa eritoten Suomen kolmikantasuhteista.

- Me olemme olleet Viron ja Venäjän suhteissa tavallaan hyvien palvelujen tarjoajina.

Omat vähemmistöt uudelleen esiin

Kansainvälisen yhteistyön myötä Suomi on myös herännyt huomaamaan omat vähemmistönsä.

- Vanhat vähemmistöt huomattiin uudestaan sen jälkeen kun saatiin uusia vähemmistöjä. On olemassa tietty yhteys somalien ja romanien ja saamelaisten välillä.

Vähemmistöjen asemaa heijastavat myös ongelmat esimerkiksi saamelaisparlamentissa ja romaniasian neuvottelukunnassa.

- Jos ongelmia ei koskaan olisi, niin voisi epäillä että yhteistyötä ei puolin ja toisin pidettäisi kovin tärkeänä, Halonen maalailee.

Aseviennistä raportit eduskunnalle

Viime vuosina Suomi on sallinut aseviennin Turkkiin ja Indonesiaan. Lain mukaan maastavientilupaa ei myönnetä, jos lupa vaarantaa Suomen turvallisuutta tai olisi Suomen omaksuman ulkopoliittisen linjan vastainen. Lain perustelujen mukaan vientiä ei sallita kriisialueille eikä maihin, joissa esiintyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Kriisialueena pidetään perustelujen mukaan myös valtiota, jossa käydään sisäistä aseellista selkkauksia.

- Yksi keskusteluteemoista on se katsotaanko panssaroidut kuljetusajoneuvot aseiksi. Monissa maissa ne katsotaan niiksi ja Halonen itse on ollut samaa mieltä. Samoja kuljetusvälineitä voi käyttää niin Punainen Risti kuin armeijakin.

- Keskustelu Turkin kohdalla olikin siitä mihin ajoneuvoja käytetään. Meillä oli ristikkäistä tietoa siitä, että kurdeihin kohdistuvissa ihmisoikeusloukkauksissa olisi käytetty hallituksen puolella tällaisia ajoneuvoja ihmisten vangitsemiseen.

Tämä teki kysymyksen aremmaksi eivätkä selvitykset käytöstä kaikilta osin tyydyttäneet Halosta. Kysymys ratkaistiin hallituksessa Halosen äänestäessä vientilupia vastaan.

Suomen asevientiä koskeva peruslainsäädäntö on melko tuore eikä Halonenkaan kiirehdi sitä muuttamaan. Ensin on syytä katsoa viime hallituksen antaman lain toiminta käytännössä.

Halosen mukaan hallituksen olisi sen sijaan raportoitava aseviennistä eduskunnalle säännöllisesti vuosittain. Vastaavankaltainen käytäntö on voimassa esimerkiksi Ruotsissa. Halosen mukaan hallituksen olisi raportoitava myös ihmisoikeuksista.

- Siitä on ollut keskusteluja ja sen säännöllistäminen olisi asianmukaista.

Ihmisoikeudet kuuluvat kauppaan

Halosen mukaan Suomi kuitenkin katsoo ihmisoikeuksien kuuluvan kauppapolitiikkaan, kuten vahvistettu kanta EU:n piirissäkin kuuluu.
- Suomella kuten muillakin EU:n jäsenmailla on ollut silloin tällöin vaikeuksia nähdä missä raja kulkee. Halonen ottaa esimerkin Ranskan Airbus-kaupoista Kiinan kanssa.

Joskus ihmisoikeudet tosin muistetaankin. Esimerkiksi Pakistan ja Bangladesh ovat joutuneet luopumaan kaupallisesta suosituimmuusasemastaan EU:n kanssa ihmisoikeustilanteensa vuoksi.

Halonen huomauttaakin, että käytännössä ihmisoikeudet ovat vaikuttaneet ja ohjanneet päätöksiä oikeaan suuntaan jo ennakolta, ennen kuin esimerkiksi sanktioihin on tarvinnut ryhtyä.
- Vain tapahtuneet onnettomuudet rekisteröidään, hän muistuttaa.

Kannustusta demokratisoitumiselle

- Asioita voi joko edistää tai niitä voi sanktioida. Halonen huomauttaa, että kehitysavussakin olisi kannustettava maita, joilla on selkeä pyrkimys parantaa omaa ihmisoikeustilannettaan ja demokraattista kehitystä.

Perinteisesti Suomessa on pidetty hyvänä, että monia positiivisia trendejä tuetaan. Tämä on usein kanavoitunut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön esimerkiksi naisten ja lasten aseman parantamiseen tähtäävänä toimintana.

- Sinänsä mielenkiintoinen kysymys on voidaanko olla sellaisen maan kanssa tekemisissä, jossa on epädemokraattinen johto. Meidän vastaushan on ollut, että kyllä voi, jos raha ei mene hallitukselle.

Halonen on itse pitkäaikainen kehitysyhteistyöaktiivi ja edelleenkin Kansainvälisen solidaarisuussäätiön puheenjohtaja. Taustansa muistaen hän virnistellen huomauttaakin, että joskus on mieleen juolahtanut, että kauppapolitiikalla on ollut osuutta kehitysyhteistyökohteiden valinnassa.

- Kokonaisuudessaan toimenpiteiden pitäisi olla sellaisia, joilla edistetään rauhanomaista kansainvälistä yhteistyötä. Vyyhdin osien, kauppapolitiikan, kehitysyhteistyön ja diplomatian erottaminen toisistaan olisi Halosen mukaan lähinnä keinotekoista.

PETE PAKARINEN
22.8.1997


POLITIIKKA -SIVULLE