Viikonlopun poliittiset puheet



Piha jätti Liikaselle kysymyksen EU-käännöksistä

Julkisuudessa olleet esimerkit ala-arvoisista EU-suomennoksista ovat panneet europarlamentaarikko Kirsi Pihan liikkeelle. Piha on jättänyt hallintokomissaari Erkki Liikasen vastatavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan komissiota käyttämään suomennoksissaan omia kilpailun läpässeitä kääntäjiä ja näin samalla varmistumaan, että kääntäjä puhuu äidinkielenään sitä kieltä, mille hän käännöksensä laatii.

Helsingin Sanomat julkisti viime viikolla jutun komission aluepoliittisen pääosaston laatiman esitteen käännöksestä, joka vilisi kielivirheitä ja oli paikoin jopa täysin käsittämätöntä suomea.

Pihan kysymyksessä arvellaan, että käännöksen on tehnyt muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuva henkilö tai mahdollisesti jopa kone. On myös mahdollista, että käännös on tehty kokonaan komission ulkopuolella jossakin käännöstoimistossa.

Jotta komissio välttyisi tulevaisuudessa vastaavalta kuisalliselta huomiolta sen olisi Pihan mukaan annettava itselleen sisäinen ohje, joka velvottaisi kaikki käännöspalveluja tarvitsevat pääosastot ja yksiköt käyttämään vain amattitaitoisia kielenkääntäjiä. Samalla Piha kysyy onko suomen kielen kielivirkoja riittävästi, jotta komission asiakirjat saadaan asianmukaisesti käännettyä?

Pihan kysymykseen vastaa komissaari Liikanen, jonka vastuualueena on komission käännöspalvelut. Hänellä on aikaa vastata kuusi viikkoa, jonka jälkeen sekä kysymys että vastaus julkaistaa EU:n virallisessa lehdessä.



Ahtiala: EMU johtaa liittovaltioveroon

Kansantaloustieteen professori Pekka Ahtiala Tampereen yliopistosta laskee, että rahaliitto EMU tarvitsee liittovaltion verotusta tasaamaan jäsenmaiden erilaisia suhdannevaihteluita.

Ahtialan mukaan EMU on keskeneräinen ja nykymuodossaan sillä voi olla liittoa hajottavia vaikutuksia.
- EMU saattaakin olla federalistien Troijan hevonen. Kun kohdataan ylipääsemättömiä ongelmia, liittovaltio verotusoikeuksineen tulee pelastuksena, vaikka EU-kansalaisten enemmistö vastustaakin sitä.

Ahtialan mukaan rahaliitossa maa menettää kaksi talouspolitiikan välinettä: raha- ja valuuttakurssipolitiikan.

Finanssipolitiikkaa rajoittavat EMU:n lähentymiskriteerit. Välineiden menetys tulee kriittiseksi, kun ns. epäsymmetriset häiriöt kohtaavat unionia. Tämä on erityisen merkityksellistä Suomelle, jonka viennistä 80 prosenttia on suhdanneherkkiä metsäteollisuuden tuotteita ja investointitavaroita.

EU-mailla on paljon vähemmän hinta- ja palkkajoustoa, niiden työmarkkinat ovat paljon jäykempiä ja työvoima huonommin liikkuvaa kuin Yhdysvalloissa. Silti EMU:ssa ei ole vastinetta sille talousmekanismille, joka Yhdysvalloilla on liittovaltion tuloveron ja sosiaaliturvaohjelmien muodossa. Kuitenkin Yhdysvalloilla on suuria vaikeuksia epäsymmetristen häiriöiden kohdatessa maata.

- Koska rahaliitto on käytännössä lähes peruuttamaton askel, tämä kysymys pitäisi ratkaista ennen kuin liitto toteutuu, Ahtiala tähdentää.


Pulliainen: Ydinvoiman lisäys ajaisi vihreät hallituksesta

Vihreät eivät voi pysyä mukana hallituksessa, joka lisää ydinvoimaa, sanoi puolueen varapuheenjohtaja Erkki Pulliainen lauantaina ilmestyneen Kalevan haastattelussa. Pulliaisen mukaan edessä voi olla ennenaikaiset vaalit, jos eduskunta tarttuu valtiovarainministeri Sauli Niinistön ydinvoimatäkyyn.

- Syksyllä totuus ratkeaa. Jos kokoomus saa uhon kanssa pilkattua vihreitä ydinvoimalla, ei meidän kenttä hyväksy hallitusyhteistyön jatkamista. Jos vasemmistoliittokin lähtee hallituksesta, kuten uskon, koko hallitus kaatuu ja edessä ovat vaalit, sanoi Pulliainen.

- Hallitusohjelmassakin on luvattu, että ydinvoimaa ei tällä vaalikaudella nosteta esille, hän huomautti.

Pulliainen arvostelee haastattelussa myös Niinistön Natura-kannanottoja, jotka ovat hänen mukaansa karmeita ja edesvastuuttomia. Eläintieteen professorina hän ei malta olla piikittelemättä valtiovarainministeriä tietämättömyydestä: torakat ja tupajumit elelevät ihmisasunnoissa eivätkä suinkaan ikimetsissä.

Vihreiden puheenjohtajaksi Pulliainen ei aio pyrkiä, mutta on vastoin aiempia puheitaan valmis jatkamaan varapuheenjohtajana. Puheenjohtajakisassa hän asettuu kannattamaan Satu Hassia vihreitä nykyisin johtavan Tuija Braxin tilalle. Hassi on hänen mukaansa pystynyt paremmin yhdistämään aatteellisuuden ja käytännön politiikanteon.


Rauramo: Suomen asevientiä edistettävä

Kansanedustaja Anssi Rauramon (kok) mukaan Suomen asevientiä pitäisi edistää eikä rajata vientimaita hatarin perustein. Rauramon mielestä suomalaisen aseviennin rajoittaminen vaarantaa alan työllisyyden, osaamisen ja kilpailukyvyn.

Rauramo on sitä mieltä, että aseteollisuuden kehittämisen kannalta välttämätön vientitoiminta ja kotimaisuus ovat tiiviissä yhteydessä keskenään.
- Korkeatasoisten suomalaisten puolustusvälinetuotteiden vientiä on perinteisesti rajoitettu. Nyt on kuitenkin aika ajanmukaistaa rajauspolitiikka sellaiselle tasolle, että perusperiaatteista tinkimättä vientiä voidaan nykyistä paremmin edistää, Rauramo sanoi lauantaina Helsingissä.

- Viennin onnistuminen on hyvin tärkeä elementti puolustusvälineteollisuuden osaamisen ja työpaikkojen säilymisen kannalta, koska viennin tyrehtymisen myötä myös kotimaahan tuleva tuotanto joutuisi entistä suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Potentiaalisia vientimaita ei pidä rajata pois hatarin perustein, Rauramo tähdensi.


Ihalainen: Laajan tupon tekeminen vaikeaa

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen arvioi perjantaina, että laajan tuloratkaisun syntyminen ensi syksynä voi olla paljon vaikeampaa kuin nykyistä sopimusta tehtäessä. SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla puhunut Ihalainen katsoo, että hankaluuksia tuo se, että takana on pitkä sopimuskausi. Liitoilla on Ihalaisen mukaan myös paljon alakohtaisia tarpeita ja monilla aloilla halu päästä nauttimaan yritysten kovista tuloksista. Ihalainen huomautti, että tästä syystä on varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, että laajan tuloratkaisun tekemiselle ei ole edellytyksiä.

Hän toivoi kuitenkin, että SAK ryhtyisi selvittämään noin kaksivuotisen tuloratkaisun mahdollisuutta nykyisen sopimuksen jatkeeksi. Myös valtaosa SAK:n liitoista on jo ilmoittanut, että niiden tavoitteet toteutuvat parhaiten laajalla sopimuksella.

Paperiliitto ei ottanut vielä perjantaina SAK:n valtuustossa kantaa siihen, millaista palkkaratkaisua tulisi tavoitella ensi syksynä. Liiton valtuuston puheenjohtaja Seppo Tyni ilmoitti kokouksessa, että Paperiliitto tekee linjauksensa parin viikon kuluttua alkavassa liittokokouksessaan. Laaja tuloratkaisu sai tuntuvaa kannatusta SAK:n valtuustossa.

Koonnut: IA
26.5.1997


POLITIKKA -SIVULLE