Saksa jälleen pääosassa EU:n huippukokouksessaSaksa liitti HVK:n ja laajentumisen toisiinsa
EU:n rakenneremonttiin tähtäävässä hallitusten välisessä konferenssissa eli HVK:ssa alkaa todellinen kädenvääntö. Auki olevat asiat aiotaan ratkaista ennen kolmen viikon päästä Amsterdamissa pidettävää EU:n huippukokousta, mutta helppoa tavoitteen toteuttaminen ei ole.EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa perjantaina Hollannin Noordwijkissa tähtenä oli Britannian tuore pääministeri Tony Blair. Painavimmat kannanotot esitti kuitenkin jälleen kerran Saksa. - Istunnossa alkoi todellinen ratkaisujen hieronta, luonnehti pääministeri Paavo Lipponen iltapäivän varsinaisen kokousistunnon jälkeen. Istunnossa keskityttiin pääasiassa ns. institutionaalisiin kysymyksiin. Vielä lounaspuheissa oli ongelmista puhuttu vain yleisellä tasolla. Saksa: 20 komissaariaSaksan liittokansleri Helmut Kohl esitti, että Euroopan komission jäsenmäärä rajattaisiin 20:een. Ajatuksena on, että asia otetaan uudelleen esille siinä vaiheessa, kun EU saa uusia jäsenmaita. Tässä vaiheessa suuret jäsenmaat olisivat valmiit luopumaan toisesta komissaaristaan. Jäisikö joku maa tulevaisuudessa ilman komissaarin paikkaa, jäisi ratkaistavaksi tuonnempana.Ranskan presidentti Jacques Chirac asettui Lipposen mukaan tukemaan Kohlin ehdotusta. Aiemmin Ranska on esittänyt komissaarien lukumäärän laskemista nykyisestä 20:sta 10:een tai 12:sta. Lipponen korosti jälleen kerran, että Suomi ei aio luopua komissaarinpaikastaan. Hän muistutti, että kyse on ennen muuta unionin uskottavuudesta kansalaisten silmissä. Myös muut pienet maat pitävät kiinni samasta kannasta. Siitä kaikki maat olivat yksimielisiä, että komission puheenjohtajan asemaa tulee vahvistaa. HVK ja laajentuminen liitoksissa toisiinsaKohl otti myös ensimmäistä kertaa kantaa siihen, mitkä ovat sen suosikit maista, jotka ensimmäisinä uusina jäsenmaina liittyvät EU:hun. Nämä ovat odotetusti Puola, Tshekki ja Unkari.
Lipponen tulkitsi, että vastoin odotuksia HVK ja EU:n laajentuminen ovat nyt liittyneinä toisiinsa. Sinänsä Kohlin ehdotukset eivät tulleet Lipposelle yllätyksinä. Niistä oli keskusteltu pitkään Lipposen taannoisella Bonnin-vierailulla. Kohlin esitykset ovat kiinteässä yhteydessä keskusteluun äänten painotuksiin ministerineuvostossa. Jos päätöksenteossa siirrytään yhä enemmän määräenemmistöpäätöksiin, tarvitaan pohja siitä, miten määräenemmistö lasketaan. Tällöin voisi lopulliseksi määrääväksi tekijäksi tulla asukasmäärä. Tästä taas on tehty lukuisia erilaisia laskuharjoituksia. Suomen ja yleisesti muiden maiden toivomuksena on, että asiat saataisiin ratkaistuiksi ennen Amsterdamin huippukokousta. Ajatuksena on, että viimeiseksi yöksi ei enää vaikeita ongelmia jätettäisi. - Mitä me koetamme tehdä ja pidän edelleen siitä sanani on se, että mitään sellaista ehdotusta ei pidä tuoda enää viimeisenä iltana, josta tällaiset laskutoimitukset pitäisi tehdä. Tärkeintä on, että tiedetään, minkä puolesta kaadutaan ja mihin suuntaan, luonnehti ulkoministeri Tarja Halonen ulkoministerien roolia neuvotteluprosessissa. HVK-neuvottelijat ovat heti ensi viikolla koolla ja seuraavalla viikolla ongelmakohtia käsittelevät ulkoministerit. Korkeimmalla tasolla harrastetaan tiivistä sukkuladiplomatiaa. EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Hollannin pääministeri Wim Kok ja ulkoministeri Hans van Mierlo kiertävät kaikissa EU-maissa. Tapaaminen Suomen johdon kanssa on 4. kesäkuuta. Lipposen mielestä tästä puheenjohtajakierroksesta tulee erityisen tärkeä.
Lisää määräenemmistöpäätöksiäLipposen mielestä institutionaalisissa kysymyksissä parhaiten auttaisi se, että määräenemmistöpäätösten käyttöä lisättäisiin nykyisestä.Määräenemmistöpäätösten käyttö on tulossa näillä näkymin myös EU:n kakkospilariin eli yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tästä on ilmeisesti jo melko pitkälle menevää yhteisymmärrystä. Lipposen mukaan nyt on löytymässä malli, joka merkitsee enemmistöpäätösten lisäämistä. Samalla kuitenkin taataan, että kunkin jäsenmaat elintärkeät kansalliset edut voidaan turvata. Noordwijkin kokous oli luonteeltaan epävirallinen. Näytti siltä, että se täytti tehtävänsä eli vauhditti HVK-prosessia. Samalla se myös paljasti, kuinka monimuotoisista valtapoliittisista ongelmista lopulta on kyse.
STT-IA |
POLITIKKA -SIVULLE