Sunnuntaipolitikointia
Kulttuurin muutos on kyseenalaistanut monia perinteisiä tapojamme toimia ja elää. Yhteiskunnan muuttuminen paikallisesti hallittavasta kyläkulttuurista maailmanlaajuiseen verkostoitumiseen ei ole tapahtunut helposti. Poliittiselle päätöksenteolle haaste on ollut suuri. Nykyisin hallituksen vaikeimmat päätökset tehdäänkin silloin, kun pankkien valuuttahuoneet ovat kiinni.Perinteinen poliittinen päätöksenteko lepää käsityksessä, jossa ohjataan yhteiskunta kohti utopiaa - kohti täydellistä yhteiskuntaa. Tekninen ja tieteellinen kehitys viittaavat kuitenkin toisenlaiseen kehityssuuntaan, jatkuvaan muutokseen.
Asioiden muutosvauhti on nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan tiedossa olevassa historiassa. Tulevaisuutta ei enää voida arvioida staattisena tilana, johon nykyiset päätökset johtavat. Nyt tehtävät päätökset eivät johda uuteen pysyväluonteiseen yhteiskuntaan, vaan päinvastoin: nykyiset päätökset johdattavat yhteiskuntaa yhä syvempään ja kiivastahtisempaan muutostarpeeseen.
Sunnuntaikin markkinapäiväksi
Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää kauppojen aukioloista syntynyttä keskustelua. Toisille kysymys on yhteiskunnan roolista suhteessa yksittäiseen jäseneensä eli että kuinka yhteiskunta määrittelee yksittäisen toimijan rajoja. Toisille asiassa merkittävää on se, että eduskunnan ei tule puuttua yksilön oikeuteen sunnuntaista vapaapäivänä.Kiistelyn keskellä lakiesityksen vaikutuksia maan kulttuuriin ja sen tulevaisuuteen ei ole riittävästi pohdittu. Sunnuntain muuttaminen markkinapäiväksi voi johtaa esimerkiksi siihen, että perheiden ainoa yhteinen vapaapäivä uhrataan kuluttamisen alttarille eikä perheen henkiselle hyvinvoinnille. Jokatapauksessa kyseessä on suuri kulttuurimuutos.
Se johtaa ainakin kauppojen vapautumiseen, jossa tällä hetkellä on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta sovittu sunnuntain olevan varattu levolle. Sinänsä myönteinen holhouksen vähentäminen.
Hallitus esitti itselleen epäluottamuslauseen
Pääministeri Paavo Lipponen on ilmoittanut, että esityksen vuoksi hallitus on valmis jopa kaatumaan. Asetelma on periaatteellisena kysymyksenä sangen mielenkiintoinen: hallitus esitti itselleen epäluottamuslauseen. Kun hallituksen esitys joulukuussa kaatui, oli ilmassa alkavan myrskyn merkit. Vaikeaksi asian teki sen, että hallitukselta puuttui vastapuoli. Eduskunta oli tahtonsa ilmaissut.Hallitus ei voi hävittyään äänestystä esittää eduskunnalle epäluottamuslausetta ja vaihtaa kansanedustajia. Tämän vuoksi pääministerin täytyi kertoa kansanedustajille, että kysymys olikin hallituksen nauttimasta eduskunnan luottamuksesta. Näin pääministeri voi äänestyttää esityksen uudelleen.
Mutta mistä nyt itseasiassa parlamentaarisessa Suomessa äänestetään? Eduskunnan luottamuksesta maan hallitukseen vaan maan hallituksen luottamuksesta eduskuntaan. Sinänsä suuria kulttuurimuutoksia aiheuttava lakiesitys kauppojen aukiolosta on paalutettu hallituksen luottamuskysymykseksi. Niinkuin ei tässä maassa olisi polttavampia ongelmia.
JUHA RINTAMÄKI
24.1.1997
