Budjetin loppusumma laskee - riihi lämpenee



Polttoaineen hinta nousee, bussi- ja junamatka kallistuvat, lääkkeet halpenevat samoin mm. leffaliput. Budjetin loppusumma jää 3-4 miljardia markkaa pienemmäksi kuin aiemmin ilmoitettu 191 miljardia.


Valtiovarainministeriön johto kokoontui hiomaan omia pohjiaan ensi vuoden budjettiesitykseksi perinteisin menoin Moisniemeen, Espooseen. Suurin yllätys oli, että budjetin loppusumma painettiin tämänvuotistakin alemmaksi. Kuluvan vuoden budjetin loppusumma ilman lisätalousarvioita on 190,3 miljardia markkaa.

Vielä noin kuukausi sitten vaikutti, että budjetin valmistelu etenee tyynesti (Budjetti 1998 - poliittisesti tyyntä ja Budjettiesitys 1998 kehyspäätösten mukaisesti). Myrskystä ei ole tietoa, mutta aineksia varsinaiseen budjettiriiheen, joka alkaa elokuun puolivälissä, alkaa kyllä kasaantua. Kolme-neljä miljardia alustavia budjettikehyksiä tiukemman budjetin toteuttaminen vaatii supistuksia ja harvemmin mikään ministeriö niin aivan taisteluitta taipuu.

Menojen leikkauksen uumoillaan tapahtuvan muun muassa lykkäämällä valtion omia ja valtion osuuksilla toteutettavia rakennushankkeita.

Budjetin loppusumman laskulla pyrittäneen sekä velkaantumisen hillitsemiseen, että mahdollisuuteen rakentaa jonkinlaista tupo-varaa. Jos hallituksen tavoittelema kattava tulospoliittinen sopimus saataisiin syntymään ja se olisi maltillinen, niin valtiovallan porkkanana voisi olla esimerkiksi tuloverotuksen keventäminen.

Tulopuoli menoja kiinnostavampi

Budjetin tulopuoli, siis pääasiassa verotus, näyttää olevan suurimman mielenkiinnon kohteena. Ennen ministeriön sisäisen valmistelukokouksen alkua toinen valtiovarainministeri Arja Alho innosti esittämään elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamista prosenttiyksiköllä. Ehdotus otettiin joka puolella vastaan varsin hämmentyneinä.

Lipposen hallitus on aikaisemmin tehnyt päätöksen, että se pitää kyseisen arvonlisäverokannan muuttumattomana. Kaupan keskusliiton toimitusjohtaja Guy Wires ilmoitti Helsingin Sanomissa (22.7.1997), että "se olisi niin naurettavan pieni alennus". Ruuan hintaan muutos ei juuri vaikuttaisi. Pääkirjoitukset useissa lehdissä olivat hämmästyneitä Alhon avauksesta ja sen ajoituksesta.

Alho perääntyi kuitenkin vaatimuksistaan, sillä ministeriö ei esitä muutosta elintarvikkeiden arvonlisäverotukseen, vaikka lupasikin tuoda asian keskusteltavaksi vielä varsinaiseen riiheen. Jollakin tavalla kasvot piti säilyttää.

Arvonlisäverokantoja on nyt neljä nollakannan lisäksi. EU-säännösten mukaan niitä saa olla korkeintaan kolme. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 22 prosenttia, ruuan vero 17 prosenttia, kirjojen, elokuvien, liikuntapalvelujen ja lääkkeiden vero 12 prosenttia sekä muun muassa huvitilaisuuksien pääsymaksujen kuusi prosenttia. Suunnitelmissa on, että kuuden ja 12 prosentin arvonlisäverokannat yhdistettäisiin kahdeksaan prosenttiin. Tämä merkitsisi muun muassa lääkkeiden verotuksen keventymistä ja joukkoliikenteen verotuksen kiristymistä. Myös polttoaineiden hintoihin kaavaillaan veronkorotuksia.

Peruspäivärahaan korotus

Työttömien peruspäivärahaa nostetaan ensi vuonna. Tämä vaatimus täyttää myös eduskunnan aikaisemmin lausuman mielipiteen asiasta. Eräs toinen suuri kysymys on ns. koulutusvakuutus ja sen laajentaminen koskemaan kaikkia työttömiä. Jos näin menetellään on muun aktiivisen työllisyyspolitiikan varoja siirrettävä tähän tarkoitukseen. Koulutusvakuutuksessa on sen taloudellisen merkityksen lisäksi myös monia periaatteellisia kysymyksiä. Työministeriö on leiponut budjettiesitykseensä työllisyyspolitiikan uudelleenmäärittelyä. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukeen työministeriön asettamat selvitysmiehet ehdottavat neljän kohdan uudistusohjelmaa.

Ensinnäkin työnhakusuunnitelma tehdään kokonaan uudestaan työmarkkinatukea saavalle pitkäaikaistyöttömälle. Tällä pyritään aloittamaan uusi aktiivikausi työmarkkinoille palaamisen edistämiseksi. Toiseksi työharjoittelun aikana työmarkkinatuen lisäksi maksettaisiin ylläpitokorvausta, jota nyt voi saada ainoastaan työvoimakoulutuksen ja kuntoutuksen ajalta. Ylläpitokorvaus olisi 30 markkaa päivässä eli 645 markkaa kuukautta kohti.

Kolmanneksi työttömän työmarkkinatuki, 2 500 markkaa voitaisiin maksaa työnantajalle yhdistämällä siihen enintään 2 500 markan suuruinen työllistämistuki (yhteensä 5 000 mk/kk). Tuen kesto olisi 12 kuukautta. Tuki myönnettäisiin käytettävissä olevista työllistämistukivaroista. Tähän uuteen yhdistelmätukeen siirrettäisiin varoja 300 miljoonan markan edestä valtion tukityöllistämisestä. Tällä tuella yritettäisiin luoda uusia työmahdollisuuksia ns. kolmannelle sektorille.

Neljänneksi työmarkkinatukea saaneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka omatoimisesti työllistyy avoimille työmarkkinoille maksettaisiin kannusraha. Kannusrahana maksettaisiin kuuden kuukauden työmarkkinatuki, jos työmarkkinatukea saava pitkäaikaistyötön on omatoimisesti sijoittunut työhön vähintään vuoden kestävään työsuhteeseen.

Tämä kohta selvitysmiesten uudistuspaketista on saanut suurimman huomion osakseen. Kannusraha olisi suuruudeltaan yhtä kuin puolen vuoden työmarkkinatuki eli 15 000 markkaa.

Vaikeita kysymyksiä löytyy lisäksi mm. liikenneministeriön hallinnonalalla. Joukkoliikenteen verokohtelun lisäksi mm. väylämaksujen määritteleminen voi olla keskustelun kohteena. Sama koskee mm yksityisteiden avustamista.

MAX MICKELSSON
25.7.1997


POLITIIKKA -SIVULLE