Farssi pykälästä 33



Keskustelu presidentin ulkopoliittisen vallan jakamisesta valtioneuvostolle synnytti kesäfarssin. Tarkempi tutkailu osoittaa, että mielikuvat veivät voiton totuudesta ja syytteet takinkäännöstä olivat tarpeettomia.


Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen hämmästeli sunnuntaina Etelä-Saimaan haastattelussa kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön ja oikeusministeri Kari Häkämiehen takinkääntöä valtiosääntöuudistuksessa. Uosukaisen mukaan molemmat ovat muuttaneet mieltään ja torjuneet Paavo Nikulan (vihr.) johtaman komitean ehdotuksia.

- Presidentin ulkopoliittista ratkaisuvaltaa ei viedä valtiosääntöuudistuksessa mihinkään. Ei nytkään kukaan presidentti voi tehdä päätöksiä yksin, sanoo Uosukainen.

Nykyisen hallitusmuodon mukaan presidentti määrää Suomen suhteista ulkovaltoihin. Komitean esityksessä presidentti johtaisi ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Huhupuheita, totesi Häkämies

Häkämies vastasi puhemiehelle seuraavan päivän aviisissa kiistäen muuttaneensa kantaansa valtiosääntöuudistuksessa.

- Tultuani oikeusministeriksi annoin muistaakseni Etelä-Suomen Sanomille haastattelun, jossa totesin, ettei presidentin valtaoikeuksia säätelevää hallitusmuodon 33. pykälää tulisi tässä suhteessa muuttaa.

- Olisin toivonut, että Uosukainen olisi ainakin kysynyt asiaa minulta. Ei ole oikein sopivaa, että eduskunnan puhemies nojautuu huhupuheisiin, Häkämies toteaa.

Anteeksi, sanoi puhemies

Keskustelu jatkui tiistaina Uosukaisen anteeksipyynnöllä. - Kun nyt olen saanut tietää kyseisten puoluetovereideni olleen iät ja ajat ehdottomasti kannallaan, niin hyvä on. Olkoon. Pyydän anteeksi koko olemassaoloani, Uosukainen kirjoittaa.

Puhemies kuitenkin huomauttaa, että hän ei ole ollut ainoa, joka on katsonut Niinistön ja Häkämiehen muuttaneen kantojaan. Uosukainen myös toteaa edelleen, että lakiin pitäisi kirjata pykälä, jonka mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Uosukainen ottaa kolumnissaan lisäksi kantaa kokoomuksen sisäisiin valtasuhteisiin ilmoittaessaan, ettei itse kuulu puolueensa sisäpiiriin ja että puolueessa ei keskustella tarpeeksi asioista.

Vääriä johtopäätöksiä

Farssimaista johtopäätöstä keskustelusta tarjoili keskiviikon Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan otsikolla "presidentin valta hämmentää Kokoomusta."

Lehti viittaa Häkämiehen ja Niinistön lausuntoihin näiden toimiessa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajina. Molemmat liputtivat selkeästi eduskunnan vallan puolesta ja tukivat Ahon hallituksen valtiosääntöesitystä.

Kuten puhemies Uosukainen ei Helsingin Sanomatkaan kiinnitä huomiota siihen, että syksyllä 1994 käyty valtiosääntökeskustelu keskittyi presidentin sisäpoliittisiin valtaoikeuksiin. Sisäpolitiikaksi voidaan osin lukea myös kiista EU-edustuksesta, jossa Niinistö ja Häkämies tukivat pääministerin edustusta.

Todistusaineisto ei tue väitettä takinkäännöstä. Puheita presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien muuttamisesta ei Niinistöltä ja Häkämieheltä löydy ellei nyt EU-edustusnäkemyksiä sellaisiksi haluta tulkita.

Kysyä toki sopii onko jokin ilmapiirissä muuttunut. Mielikuvat syntyvät politiikassa paitsi siitä mitä sanoo, myös siitä minkä sanomatta jättää. Tällä kertaa suhde yhteen pykälään on tulkittu kenties itseään laajemmaksi kannanotoksi presidentin valtaoikeuksiin.

PETE PAKARINEN
25.7.1997


POLITIIKKA -SIVULLE