Park Victory - vilskettä hylyllä

Liberty -alukset olivat hitaita, sarjavalmisteisia ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Näiden halpojen laivojen kantavuus oli 7000 bruttorekisteritonnia. Lyhytikäisiä laivoja kutsuttiin viiden vuoden aluksiksi, niiden ei ollutkaan määrä kestää ikuisesti.

Yhteensä Liberty -aluksia rakennettiin noin 2600 kappaletta.

Sodan loppupuolella valmistetut alukset kuuluivat ns. victory -ryhmään. Ne olivat edeltäjiään suurempia, vahvempia ja nopeampia. Tähän ryhmään kuului myös Park Victory.

Joulupäivänä karille

Kapteeni A. L. Zepp ja aluksella ollut luotsi Nestor Lindström tekivät päätöksen, että alus jää ankkuriin. Ulkona riehunut lumimyrsky oli liian kova, jotta alus olisi voinut jatkaa matkaa. Aamulla myrskyn rauhoituttua oli tarkoitus päästä Helsinkiin.

Aluksen ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet, vaan puoliltaöin se ajautui karille. Alus pääsi vielä omilla koneillaan irti karilta, mutta ajautui sinne pian uudelleen. Toista törmäystä laiva ei enää kestänyt, vaan katkesi kahtia. Kahdessakymmenessä minuutissa se upposi pohjaan

Laivan 48 -henkinen miehistö jäi kylmän veden varaan. He pyrkivät pelastautumaan läheiselle luodolle. Kymmenen miehistön jäsenen voimat eivät kuitenkaan riittäneet vaan he menehtyivät ennen pelastajien saapumista.

Haaksirikosta muistuttaa Utössä paitsi muistolaatta, myös monet tarinat. Yksi niistä kertoo kuinka kalastajaeukot kuurasivat haaksirikon jälkeen yltäpäältä öljyisiä merimiehiä puhtaaksi.

Yksi seiloreista valitti kovakouraista kohteluaan, mutta kun yhteistä kieltä ei löytynyt, niin kuuraus vain jatkui. Kun mies vain ei valjennut, valkeni eukoille lopulta totuus: juuriharjan alla oli pesunkestävä neekeri.

Hylky sukeltajien suosiossa

Hylky on suorassa asennossa, tosin hylyn perä on keulaa alempana. Tämä helpottaa huomattavasti sukeltajien työtä. Hylkyyn voi aloittaa tutustumisen jo 4,5 metrin syvyydessä, jossa sijaitsee hylyn etummaisen maston pää. Hylyn kansi on puolestaan noin 14,5-25,5 metrin syvyydessä.

Hylky upposi noin vuoden kuluttua haaksirikostaan nykyiseen syvyyteensä.

Utössä näkyvyys veden alla on parhaimpia Suomessa. Tänä vuonna sitä ovat tosin haitanneet hyvin runsaat leväkukinnot sekä öljyn pumppaamisesta aiheutunut kevyiden hiukkasten leijuminen.

Hylky alkaa olla tällä hetkellä aika huonossa kunnossa. Aluksen kannet, seinät ja poikkipuut voivat murtua hyvinkin helposti. Sukeltaminen aluksen sisätiloissa on hyvin riskialtista sortumis- ja romahtamisvaaran takia.

Alus makaa kahdessa osassa, jotka ovat lähes kiinni toisissaan. Etuosa on siirtynyt noin puoli aluksenleveyttä oikealle. Hylyn komentosilta on pahasti romahtanut kasaan, eikä sen yläosia ole oikeastaan enää jäljellä. Komentosillan alimpiin osiin tosin pääsee vielä, mutta ne ovat aika huteria.

Hylyn takaosa on parhaimmassa kunnossa. Hylyssä näkyy edelleenkin tykkilavetteja, koska sodan aikana laivassa on ollut tykistöä. Etuosan kansirakenteita peittää ruumista nostettu kivihiili.

Hylky on suurin vetoisuudeltaan Suomen aluevesillä olevista kokonaisista hylyistä. Sen pituus on 139 metriä.

Merenalaista öljynpoistoa

Edelleenkin on olemassa vaara, että laivan pohjassa olevista tankeista pääsee öljyä nousemaan pintaan. Tästä syystä laivasta ollaan pumputtu öljyä pois tankeista, tänäkin kesänä. Varsinkin laivan etumaisessa ruumassa näkee messinkisiä poistoventtiileitä.

Poistotyöt ovat heikentäneet laivan ennestäänkin huonoa kuntoa. Päästäkseen alimmaisiin öljytankkeihin öljynpoistajat ovat pumpunneet lastiruumista hiiltä kuivalastialukseen. Hiiltä on kuitenkin jäänyt runsaasti hylyn kansille.

Öljynpoistajat ovat myös repineet metalliosia ja mm. kaadetut mastot on jätetty suoraan aluksen kannelle. Näiden vuoksi sukeltaminen hylyssä on entistäkin vaarallisempaa romahdusvaaran takia.

Park Victoryn ihailu jääneekin lähitulevaisuudessa enää ulkokuoren katseluksi. Sisäosat jouduttanee rauhoittamaan sukellukselta vaarallisuutensa vuoksi kesän-parin kuluttua.

JUSSI LAMMI
Utö
25.7.1997