Ihmisen kokoista politiikkaa



Lapsilta ei sovi lainata, eikä tulevaisuudelta ryöstää, vaan maa on jätettävä jälkeensä parempana kuin sen on saanut - siinä on haastetta joka päivälle, myös loppuvaalikautena


Taloutta on edelleen vakautettava sekä oman kansantalouden että EMU-kriteereiden takia.

Budjettiriihi on meneillään. Siellä kurotaan umpeen sitä velkamäärää, jota olemme jo ennättäneet kasata lastemme niskoille. Vaikka säästöt on suunniteltu pitkällä perspektiivillä ja tiukoin solmuin, me velkaannumme vielä muutaman vuoden. Ensi vuonnakin roimat 20 miljardia markkaa!

Sisua ja siunausta vaan Saulille riiheemiseen. Säästöt kyllä saavutetaan. Yhden uuden otsarypyn se vaatii, mutta kantti kestää. Oleellista on erottaa säästöjen kultajyvät akanoista. Markkaa ei sovi säästää siten, että se aiheuttaa kahden markan avustustarpeen tai horjuttaa ihmisten perusturvallisuutta.

Taloutta ja kauppaa parannettaessa on katsottava myös itään. Euroopan Unionin uutuudenviehätyksen laantuessa ja sopeutumisen tapahtuessa onrealistisesti 'omaa etua tavoitellen' havahduttava siihen, että Venäj än kauppa on jo nyt merkityksellisempää kuin Euroopan vientimme. Venäjän kauppa kasvaa huimaa vauhtia ja on jo laajempaa kuin lamaa edeltävänä aikana.

'Vanhassa vara parempi' voisi olla ohjeena myös teollisuuden suhteen. Teleosaamisemme upea menestyminen ei saa aiheuttaa ainutlaatuisen metsäteollisuutemme alasajoa tai yksipuolistamista. Metsässä on meillä raaka-aine-etu, joka useimmilta muilta puuttuu. Metsäosaamista ja puunkäyttöä on tietoisesti lisättävä niin energia-, rakennus-, kuin sisustusteollisuuden alueilla.

Työ on kohta enemmän moraali- kuin toimeentulokysymys.

Työllistymiseen ja työn arvostukseen on löydettävä uusi suunta. Kansa, josta osa ei enää haluakaan tehdä työtä, on sairas. Työssä onnistumisen tyydytys, omin käsin tekemisen onni, terve uupumus on rikkautta. Viemme lapsiltamme yhden suurimmista tyydytyksen lähteistä - selviämisen ja onnistumisen nautinnon, jos sopeutamme heidät sosiaaliturvan varaan.

Työllistämisen kikkailut vääristävät vaarallisesti tilannetta. Työn lisäksi opiskelulta on menossa motiivi, kun heikkotasoisesta opetuksesta maksetaan opiskelijalle 'läsnäolotukea'.

Keinotekoinen työllistäminen ja työllistävä opiskelu on lisäksi niin kallista, että toisaalla on tehtävä pakkosäästöjä. Opetuspuolen säästöt niin viroissa kuin sijaisissa ovat pois tulevaisuudelta. Huomisen Suomi tarvitsee sivistyneen - myös oppineen ja kilpailukykyisen nuorison. Hyvät lähtökohdat edellyttävät myös kaikkien saatavilla olevaa esiopetusta.

Hoito- ja hoivapuolen säästöt vaikuttavat niihin, jotka eivät itse osaa pitää puoliaan. Vanhusten, kehitysvammaisten ja mielen-terveysongelmaisten elämisen laatu on meidän moraalimme mitta.

Turvallisuus on perustarve ja perhe on perusyksikkö.

Turva sotaa, rikollisuutta, saasteita, sairauksia, nälkää ja vilua vastaan on hyvän elämän edellytys. Mutta 'tumput suorana' ei turvaa tarvitse odottaa, vaan on oltava mahdollisuus omaehtoiseen turvautumiseen. Vain avuttomia autetaan, Sen sijaan yrittämisestä palkitaan.

Tämänhetkinen - liian kallis ja yritteliäisyyttä tukahduttava - perusturvaverkko on purettava varoen ja punottava taiten uudelleen. Ei niin tiiviiksi, että siihen takertuu, mutta niin selkeäksi, että siihen voi tarvitessaan tarttua.

Väärinkäyttäjiä sopii lyödä sormille. On rikollista näpistää nälkäisen annoksesta!

Sosiaaliministereistä toisen tulee olla perheministeri, joka näkee kokonaisvaltaisesti, mitä eri lait, asetukset, tuet ja mahdollisuudet merkitsevät perheen kannalta,

Niin työllistämisen, koulutuksen, liikenteen kuin sosiaaliturvan päätökset, verotuksesta puhumattakaan vaikuttavat yhteiskunnan perusyksikköön, perheeseen. Perheellä, avio-, uus-, avo-, suur- tai pienperheellä on yhä suurin vastuu yksilön kasvamisesta, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Siksi asioita on katsottava nykyistä selkeämmin perheen kannalta.

Tasa-arvo on ihmisoikeus

Vaalikauden lopulla Kokoomus toimii kuten on ohjelmissaan sanonut: tasa-arvon puolesta. Ihmisille taataan samanarvoiset mahdollisuudet iästä, asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta.

Työttömyysluvuissa on tapahtunut suurin heilahdus vuosikymmeniin naisten työllisyyden jäädessä jo miesten työllisyyden alapuolelle. Työllistettäessä ei ole arvokkaampaa luoda mies- kuin naistyöpaikkoja.

Naisten palkat ovat edelleen YK:n, EU:n ja Suomen päätöksistä huolimatta vain noin 75 % miesten palkoista. Työehtosopimusneuvottelijat ottanevat asian hellään huomaansa!

Voimallisesti vinoutuneita nais- ja miesaloja pyritään tasapainottamaan, esimerkiksi siten, että opettajiksi saadaan myös miehiä ja johtajiksi myös naisia...

Ihmisten kokoista politiikkaa

Suurin haaste niin Kokoomuksella kuin muillakin puolueilla on muuntua sanoiltaan ja teoiltaan ihmisen kokoiseksi. Demokratia sallii ja edellyttää kansalaisten osallistumista. Jos vain puolet kansasta viitsii osallistua vaaleihin ja hekin pitkin hampain, niin demokratia seisoo savijaloilla.

Terveen järjen, hyvien tapojen ja selkeän suomenkielen käyttö sekä tiedonvälityksen uusimmat mahdollisuudet tekevät todeksi sen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.

PIRKKO-LIISA OLLILA
Kokoomuksen varapuheenjohtaja
Kokoomuksen Naistenliiton puheenjohtaja
25.7.1997


KOLUMNIT -SIVULLE