Viikon EMU-puheet


EMU-selvitys: Suomen julkinen sektori voi selvitä EMU:ssa

Suomen julkinen sektori voi historian valossa selvitä paremmin EMU:ssa kuin julkiset sektorit muissa EU-maissa.

Vain poikkeuksellisen syvä taantuma johtaisi tulevaisuudessa julkisen talouden alijäämän paisumiseen niin, että EMU-ehdot eivät täyty. Näin arvioidaan torstaina julkaistussa tutkimuksessa EMU ja julkinen sektori, jonka on tehnyt vanhempi tutkija Tuovi Allén Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.


Hallitus sai väliaikatietoja EMU-raportista

Professori Jukka Pekkarisen johtaman Euroopan talous- ja rahaliittoa pohtivan asiantuntijatyöryhmän työ on aikataulussaan. Raportti menee painoon ensi viikolla, ja se julkistetaan 6. toukokuuta.

Pekkarinen selosti työn nykytilaa hallitukselle keskiviikkona hallituksen iltakoulussa. Tapaamisen jälkeen hän kertoi selostaneensa omasta näkökulmastaan jossain määrin työn johtopäätöksiä.

Pekkarinen muistutti, ettei työn tarkoituksenakaan ole ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä EMU:n kolmanteen vaiheeseen vai ei. Sen sijaan tarkoituksena on ollut selvitellä EMU:n haasteet, uhat ja mahdollisuudet. Hän myönsi, että työ on helpottunut sen vuoksi, ettei varsinaisia suosituksia tarvitse tehdä.

Silti työtä on riittänyt.
- Soisi sen loppuvan, kuvaili Pekkarinen tuntojaan tultuaan iltakoulusta. Raportin lopullinen koko on 160-170 sivua. Siitä Pekkarinen on varma, että kyse on mielenkiintoisesta raportista.

Eri asia on, kuinka paljon raportti kuluu kansan käsissä. Pekkarinen myönsikin, että kyse on vaikeasta asiasta.
- Myönnän, että EMU on kansalaisille vaikea asia, kun se on vaikea asiantuntijoillekin, hän mainitsi. Hän muistutti samalla, että raportilla yritetään auttaa kertomaan, mikä on villakoiran ydin.

Hallitus antaa toukokuussa selonteon EMU:sta. Pekkarisen työryhmän raportti on keskeinen asiakirja selonteon tausta-aineistossa.


Pellikka tyrmää laajat EMU-puskurit

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Jorma Pellikka tyrmää vaatimukset valtakunnallisista EMU-puskurirahastoista. Pellikan mukaan mahdollisten rahastojen varat olisi kerättävä suhdanneherkiltä aloilta, jotka keräävät myös välittömän hyödyn korkeasuhdanteiden menekki- ja hintabuumeista.

Alakohtaiset rahastot olisivat hänen mukaansa tapa vaimentaa kansainvälisten häiriöiden leviäminen yhteiskunnassa. Pellikka ehdotti myös, että eri alojen työttömyysriskit arvioitaisiin ja riskiperiaate otettaisiin käyttöön työttömyysvakuutusjärjestelmässä.

EMU-puskureista lisää seuraavissa Verkkouutisten artikkeleissa:


Kohl torjui puheet EMU:n lykkäämisestä

Saksan liittokansleri Helmut Kohl ja valtiovarainministeri Theo Waigel torjuivat tiistaina puheet EMU:n lykkäämisestä. Saksan keskuspankki vihjasi maanantaina, että EMU:a voidaan lykätä, jos isot maat eivät täytä sen jäsenyydelle asetettuja ehtoja.
- Saamme Emun aikaan ajassaan. Me saksalaiset täytämme ehdot, Kohl sanoi Bonnissa.

Myös Waigel vakuutti Saksan täyttävän ehdot ja EMU:n toteutuvan aikataulussa.

Myös kuusi johtavaa saksalaista talouslaitosta sanoivat uskovansa Saksan täyttävän ehdot ja EMU:n alkavan ajallaan. Laitokset ennustivat, että julkistalouden alijäämä on tänä vuonna 3,2 prosenttia, mutta se laskee ensi vuonna 2,9 prosenttiin.


Tietmayer: EMU:a voidaan lykätä

Saksan keskuspankin johtaja Hans Tietmeyer sanoi maanantaina, että Euroopan talous- ja rahaliiton lykkäämistä voidaan harkita, jos suuret jäsenmaat eivät selvitä sen lähentymisehtoja.
- Jos käy niin, että suuret maat eivät täytä ehtoja, niin lykkäämistä voidaan harkita, hän sanoi.

Tietmeyer korosti, että kyvyttömyydestä täyttää lähentymisehdot tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin ennen vuoden 1999 alkua, jolloin EMU on määrä panna täytäntöön.

Tietmeyerin mukaan toistaiseksi on ennenaikaista spekuloida sillä, mitkä maat eivät ole kykeneviä liittymään rahaliittoon. Euroopan poliittiset johtajat päättävät vuoden sisällä, mitkä maat tulevat rahaliittoon ensimmäisessä vaiheessa. Päätökseen vaikuttavat keskeisesti Euroopan keskuspankkien johtajien arviot.

Arviot Saksan talouskasvusta ovat muuttumassa varovaisemmiksi. Maan johtavat talouslaitokset ovat vetäneet yhteistä kasvuennustettaan alas 2,5 prosentista 2,25 prosenttiin.


Persson: Suomen valinta ei vaikuta Ruotsin EMU-päätökseen

Ruotsi tekee päätöksensä talous- ja rahaliiton jäsenyydestä vain omista lähtökohdistaan. Suomen ratkaisu ei vaikuta siihen millään tavalla, sanoi Ruotsin pääministeri Göran Persson STT:lle sunnuntaina antamassaan haastattelussa.

- On tietenkin selvä, että taloutemme ovat toisiinsa yhteydessä, ja että meidän linjauksemme vaikuttaa Suomeen, samoin kun Suomen linjaus vaikuttaa meihin, Persson sanoi.

Hän ei siitä huolimatta ymmärrä, miksi Suomessa halutaan käyttää Ruotsin mahdollista poisjääntiä syynä siihen, että Suomenkin pitäisi jäädä pois. Tällaisia ajatuksia ovat esittäneet ainakin keskusta ja sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Erkki Tuomioja.

- Minä en usko, että kenellekään Ruotsissa tulisi mieleenkään perustella päätöstä sillä mitä Suomi tekee. Meidän päätöksemme perustuu puhtaasti ruotsalaiseen keskusteluun. Minä edellytän, että Suomessa tehdään samalla tavalla.


Perttula: EMU-ratkaisu pakottaa työllisyystupoon

Keskustan puoluesihteerin Pekka Perttulan mielestä valmistautuminen Suomen mahdolliseen EMU-jäsenyyteen korostaa syksyllä työllisyystupon tarvetta.

Perttula varoitti viime lauantaina Saarijärvellä, että hallituksella ja korporaatioilla ei ole varaa hukata taloudellisen kasvun suomaa etsikkoaikaa työllisyyden parantamiseksi.
- Aiemmat kokemukset tuposta osoittavat työllisyyden jääneen etujen jakamisen jalkoihin. Jos syksyllä jatketaan samaa menoa, ottavat tupon tekijät suuren vastuun työttömyyden jatkumisesta ja kansalaisten kahtiajaon kärjistämisestä, hän sanoi.

Perttula piti oikeana SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen linjausta, jonka mukaan työaikajärjestelyt ovat seuraavan tuloratkaisun merkittävä osa. Perttulan mielestä työajoilla voidaan vastata koveneviin työelämän haasteisiin.

- Ihalaisen arviot tupon sisällöstä viittaavat siihen, että SAK:lla on valmiutta keskustella työmarkkinoiden rakenteiden joustavoittamisesta työllisyyden parantamiseksi, hän arvioi.

Koonnut:IA
25.4.1997


TALOUS -SIVULLE