Huumerikollisuus - paheneva ongelma
Huumerikollisuus on Suomessa melkoisessa kasvussa ja tilanne näyttää pahemmalta kuin koskaan tähän mennessä. Käyttäjien määrä on lisääntynyt, samoin kuin huumerikoksista epäiltyjen määrä. Suomen huumebisnes on myös vähitellen kansainvälistymässä. Kokonaistaloudelliset menetykset ovat miljardiluokassa.Vielä 80-luvulla huumerikoksista epäiltyjen määrä oli vuosittain tuhannen paikkeilla, mutta 90-luvun puolivälissä määrä on kasvanut tuhannen vuosivauhdilla. Vuonna 1994 epäiltyjä oli 3000, vuonna 1995 noin 4000 ja 1996 yli 6000. Sama trendi näkyy myös huumetakavarikoissa, joissa Suomi on aivan eri tasoilla kuin 80-luvulla. Takavarikoiden lukumäärä oli vuonna 1994 yli 2000, vuonna 1995 yli 3000 ja viime vuonna yli 4500. Kun otetaan huomioon, että vain 10-20 prosenttia markkinoille tulevista huumeista saadaan takavarikkoon, huumekaupassa liikkuvat kilomäärät ovat melkoisia. Esimerkiksi vuonna 1995 takavarikoitiin 147,5 kiloa kannabista, khatia 68 kiloa, 20 kiloa amfetamiinia, 16 kiloa heroiinia ja ekstaasia 3700 tablettia. Varsinainen huumerikollisuus ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä siihen liittyy myös muuta rikollisuutta, joka sekin on voimakkaassa kasvussa. Huumeongelma aiheuttaa runsaasti muuta rikollisuutta, koska rahat aineisiin hankitaan varkauksilla, ryöstöillä ja prostituutiolla. Tämä moninkertaistaa huumeisiin liittyvän rikollisuuden määrän. Suomen huumekauppa kansainvälistyySuomen huumekauppa on ollut ja on vieläkin suurelta osin kotimaisten tekijöiden käsissä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Etniset ryhmät ovat Suomessa toiminnassa aivan kansainväliseen tyyliin, mikä muissa Pohjoismaissa on ollut arkipäivää jo pitkään.Suurin selkeä ryhmä ovat venäläiset ja virolaiset rikolliset, seuraavina tulevat afrikkalaiset. Ulkomaalaisten tekemien huumerikosten määrän prosentuaalinen kasvu oli viime vuonna 74 prosenttia. Toki tämä johtuu alhaisesta lähtökohdasta, mutta ulkomaalaisten sekaantuminen huumeiden salakuljetukseen ja kauppaan on selvästi kasvamassa. Taloudelliset menetykset miljardiluokkaaAjat, jolloin huumekauppa Suomessa oli pillerin pyöritystä, ovat auttamattomasti ohitse. Nykyisin puhumme vähintään satojen miljoonien markkojen bisneksestä, joskin tarkkojen lukujen esittäminen on vaikeaa. Sitä voi yrittää laskea takavarikkokertoimilla ja katukauppahinnoilla ja silloin päästään melkoisiin numeroihin Suomenkin oloissa.Huumekauppaan liittyy oleellisesti myös rahanpesu, joista Suomen poliisille tulee muutama sata ilmoitusta vuodessa. Kovinkaan monta näistä ei kuitenkaan ole johtanut tutkintaan ja syytteeseen. Rikollista hyötyä on saatu jonkin verran takavarikkoon, mutta järjestäytynyt rikollisuus on maassamme vielä alkutekijöissään, joten varojen kumuloitumista ei ole toistaiseksi merkittävästi tapahtunut. On kuitenkin olemassa joukkioita, jotka ovat vaurastuneet huumekaupalla ja vaurastuvat koko ajan lisää. Tämä on kasvava ongelma. Sitä mukaan kun huumekaupan volyymi kasvaa, sitä enemmän on myös rahaa, jonka alkuperä on pyrittävä hävittämään. Yhteiskunnalle huumekaupan kokonaistaloudellinen merkitys on huomattava. Se on miljardiluokassa, kun lasketaan yhteen kaikki yhteiskunnalle koituvat kustannukset. Liberaalia vai tiukkaa politiikkaaOikeusministeri Kari Häkämies on kannattanut tiukkaa taistelua huumerikollisuutta vastaan. Suomen ei tule ottaa mallia maista, joissa taistelu on jo osin hävitty ja siirrytty minimoimaan käytön aiheuttamia ongelmia. Näin on käynyt monissa liberaalia huumepolitiikkaa noudattaneissa maissa. Nk. miedot huumeet on laillistettu, joka on johtanut vain uusiin ongelmiin.Huumeiden käyttö aloitetaan pääsääntoisesti miedoista, joka usein johtaa myös nk. kovien huumeiden käyttöön. Järjestäytyneen rikollisuuden osuutta huumekauppaan liberalisointi ei ole vähentänyt. Niinpä maissa, joissa suhtautuminen on ollut liberaalia, kuten Ruotsissa ja Hollannissa, ollaan palaamassa tai palattu tiukemmalle linjalle. Esimerkiksi ennen vapaamielisessä Hollannissa, jossa luotiin huumeet hyväksyvä kulttuuri on saatu havaita, että suurin yksittäinen huumeongelmaryhmä ovat 13-16-vuotiaat ekstaasin käyttäjät. Hollannissa on myös havaittu, että nk. miedoista huumeista tehdään niin voimakkaita, että ne vastaavat nk. kovia huumeita. Näin ollen jako mietoihin ja koviin huumeisiin on veteenpiirretty viiva.
Huumeet myös vankiloissa yhä suurempi ongelmaHuumeet ovat yhä suurempi ongelma vankiloissa. Viime vuonna vankiloidemme vangeista jo lähes 11 prosenttia oli tuomittu huumerikoksista, ja vähintään kolmannes vangeista on käyttänyt huumeita ennen vankilaan tuloa.Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K.J. Lång pitikin pari viikkoa sitten vaikeille vangeille suunniteltuja erityisosastoja välttämättöminä. Vangit, jotka yrittävät jatkaa rikollista toimintaansa vankilassakin ja painostavat muitakin päihteiden välittämiseen, on voitava eristää. Oikeusministeriön valmisteleman ehdotuksen mukaan pahin porukka eli mm. huumediilerit eristettäisiin omalle osastolleen, missä he eivät pääsisi alistamaan muita vankeja ja olemaan mukana huumekaupassa. Muuten erityisosastojen vangit suorittaisivat normaalisti rangaistustaan, sanoi vankeinhoitojohtaja Jari Lohi oikeusministeriöstä STT:n haastattelussa pari viikkoa sitten.
Tämän vuoden puolellakin on jo tehty kymmenkunta massiivista ratsiaa, joihin on osallistunut useita kymmeniä vartijoita ja poliiseja sekä koiria.
ILKKA AHTOKIVI |
POLITIIKKA -SIVULLE