Huttu-Juntunen: Huumausaineiden vastainen työ on kaikkien asia

Huumausainestrategia rajoittaa ja valvoo



Huumausaineiden vastainen työ on kaikkien asia, totesi ministeri Terttu Huttu-Juntunen ottaessaan keskiviikkona vastaan huumausainestrategia-raportin. Suomen peruslinjausta huumausainekysymykseen ei raportissa haluta muuttaa. Huumausainestrategiassa turvataan rajoituksiin ja valvontaan.


Huttu-Juntusen mielestä on tärkeää suhtautua vakavasti ja vastuullisesti huumausaineongelmaan tekemättä siitä kuitenkaan niin sanottua hyvää vihollista.

Ministeri muistutti, että vakavia ongelmia aiheuttavat ensisijaisesti muut tekijät kuin päihteiden käyttö. Huttu-Juntusen mielestä sosiaalisia ongelmia tulisi ehkäistä ja ratkaista yleisin yhteiskuntapoliittisin toimin.

Tämä tarkoittaa, että huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä ehkäistään ensisijaisesti väestön elinolosuhteisin ja elämäntapoihin vaikuttamalla.

Huttu-Juntunen tähdensi, että on ensiarvoisen tärkeää suhtautua vakavasti ja vastuullisesti huumausaineongelmaan tekemättä siitä kuitenkaan niin sanottua hyvää vihollista.

Kansainvälistä yhteistyötä

Huumeiden tarjonnan vähentämiseksi käyttäjien keskuudessa torjutaan törkeää huumausainerikollisuutta ja huumausaineiden levittämistä. Laittoman huumausaineliikenteen valvontaa rajoilla tehostetaan. Samoin kehitetään yhteistyötä Baltian maiden kanssa huumeasioissa.

Suomessa on tapahtunut eräitä varsin merkittäviä muutoksia huumausainetilanteessa 1980-luvun lopulta lähtien. Huumausaineiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet yhä nuorempien keskuudessa. Suonensisäisesti huumeita käyttävien pieni, mutta merkittävimmät haitat aiheuttava ja itse kärsivä joukko on kasvanut.

Sekä huumeisiin liittyvä rikollisuus että huumeiden käytöstä johtuva hoidon tarve ovat kasvaneet. Huumemarkkinoille on ilmaantunut uusia vaarallisia aineita.

Hoidon monet puutteet

Suomen sijainti EU:n ulkorajalla on aiheuttanut kansainvälisiä velvoitteita. Suomen nopea kansainvälistyminen on tuonut mukanaan myös sen, että valistus on uusien haasteiden edessä. Nykyään tieto kulkee yhä suoremmin eikä tiedon sensurointi voi tulla kysymykseen.

Vaikka huumehoitoa on määrällisesti melko hyvin tarjolla, on hoitojärjestelmässä puutteita sekä alueellisessa että ajallisessa saatavuudessa että hoidon jatkuvuudessa.

Kansainvälisesti Suomen huumepolitiikka on verrattain kontrollipainotteista ja tiukkaa. Rikosoikeudellisesti huumeiden käyttäjää kohdellaan melko ankarasti. Huumeiden käyttörikoksista seuraa tavallisesti rangaistus toisin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Siten rikoslakiin sisältyvä tavoite ohjata käyttäjiä hoitoon on jäänyt käytännössä toteutumatta.

Rikosoikeudellinen järjestelmä ei ole onnistunut ohjaamaan käyttäjiä yhteiskuntaan eikä rohkaisemaan heitä hakeutumaan hoitoon.

Valistus, neuvonta, yhteistyö ja ehkäisy

Toimikunta kehottaa raportissaan lukuisia toimia huumetilanteen kohentamiseksi. Näitä ovat mm. valistuksen ja neuvonnan lisääminen, viranomaisten yhteistyön parantamisen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen.

Neuvontaa halutaan lisätä niin poliisille kuin tullille. Julkishallintoon kaivataan huumekoulutusta. Korvaavaa lääkehoitoa esitetään laajennettavaksi.

Huumetietopankki ja kansallinen huumekirjasto ovat myös ehdotusten joukossa. Samoin kaivataan tutkimushankkeita huumetilanteesta ja yleensä huumekysymyksistä.

Toimikunnan näkemyksen mukaan hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen on ratkaisevaa huumeiden ongelmakäytön ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Havaittuihin huumeongelmiin on puututtava mahdollisimman varhain. Tehokas huumeiden käyttäjien hoito on turvattava henkilön asuinkunnasta riippumatta.

STT-IA
25.4.1997


POLITIIKKA -SIVULLE