Alko joutuisi lakkauttamaan lähes sata myymälää, jos miedot alkoholit viedään marketteihin

Kinnunen: Osuuskauppa yhteen, Alkot osaksi marketteja



Keskon pääjohtaja Eero Kinnunen uskoo S-ryhmän ja Tradekan yhdistyvän. Hänen mukaansa ratkaisu on vain ajan kysymys ja markka on hyvä konsultti. Myös Alkon myymälät Kinnunen sovittaisi kaupan tiloihin. Tradekan viestintäjohtaja Riitta Raasakka kiistää kuitenkin syntyneet yhdistämishuhut jyrkästi.


S-kauppojen markkinaosuus on tällä haavaa yli 23 prosenttia ja Tradekan yli 12 prosenttia. Anttilan myötä Keskon markkinaosuus on hieman yli 40 prosenttia ja Sentran omistuksessa olevien T-kauppojen noin viidennes.

Kaupan pahimpana uhkana Kinnunen pitää työttömyyttä. Se heikentää ihmisten ostovoimaa. Tulevaisuuden uhkina hän näkee myös nopeat yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi voimakkaan muuttoliikkeen. Se vaikuttaa siihen, minne ja millaisia kauppoja kannattaa rakentaa. Kehitys taas olisi osattava ennustaa ajoissa, sillä myymälöiden suunnittelu ja toteuttaminen vie aikansa.

Tällä haavaa Suomessa käydään kiistaa suurmyymälöistä. Ympäristöministeriö haluaa hillitä niiden perustamista keskustojen ja asuntoalueiden ulkopuolelle. Kauppa taas haluaisi näillä näkymin rakentaa 10-15 hyper- eli automarkettia keskustojen ulkopuolelle. Näistä kolmasosaa kaavaillaan pääkaupunkiseudulle.

Kinnusen mukaan kehitystä ei voi pysäyttää.
- Kaupan on seurattava aikaansa. Kauppa tarvitsee paljon tilaa, energiaa, koneita ja laitteita. Tällaisten markettien rakentaminen keskustoihin on mahdotonta ja liian kallista, hän sanoo.

Ympäristöministeriö taas katsoo, että kaupan siirtyminen kaupunkien laitamille näivettää kaupunkikeskustoja, lisää autojen käyttöä kauppareissuihin ja hankaloittaa autottomien talouksien kaupankäyntiä.

Näivettyvätkö keskustat?

Ympäristöministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomessa on päätettävä, halutaanko Suomen kaupunkien muuttuvan keskitetyiksi eurooppalaisiksi kaupungeiksi vai muotoutuvatko ne amerikkalaisiksi autokaupungeiksi.

Kaupan edustaja kannattaa suomalaista mallia.
- Täällä on tavattoman pitkät matkat ja ihmiset ovat tottuneet autoilemaan. Ei kansaa pidä väkisin vääntää city-ajatteluun, Kinnunen sanoo.

Kinnunen ei myönnä, että suurmyymälät keskustoja näivettäisivät. Suurempi uhka lähikaupoille hänen mukaansa on aukioloaikojen rajaaminen.

Keskon pääjohtaja muistuttaa, että päivittäistavarakaupan 55 miljardin markan myynnistä kolmannes kertyy lähikaupoissa ja automarkettien osuus myynnistä on vain kymmenisen prosenttia.

Suomessa on 700-800 lähikauppaa, 70-80 supermarkettia ja vajaa 40 automarkettia. Kauppiaat eivät ole suopein silmin seuranneet kioskien ja huoltoasemien myynnin kehitystä. Nyt ne keräävät jo kolme miljardin potin.

Kilpailijoiksi Kinnunen katsoo myös pikaruokalat ja yleensäkin ulkona syömisen. Kesko tulee myös pikaruokamarkkinoille, sillä helmikuisissa Tuko-kaupoissa Carrols-ketju siirtyi Keskon omistukseen. Hampurilaisketjuun liittyvistä suunnitelmista Kinnunen toistaiseksi vaikenee.

Kaupan tilille korkoa

Kaupan, pankkien ja vakuutuslaitosten tulevaa roolia pohtineet näkevät, että ennen pitkää raja toimialojen välillä hämärtyy. Kaikki alkavat toimia toistensa alueilla. Osittain näin on jo nyt. Esimerkiksi Keskon asiakaskortilla voi alkaa nostaa K-kaupan kassalta rahaa ostojen maksuun. Tilille kauppa maksaa myös korkoa. Tällainen toiminta pyörähtää käyntiin syyskuussa.

Kinnunen uskoo, että lähitulevaisuudessa ihmiset voivat entistä enemmän hoitaa kaupoissa pankki-, vakuutus- ja postiasioitaan. Myös Alkon myymälät Kinnunen sovittaisi kaupan tiloihin.

- Alkon myymälät olisivat marketeissa erillisiä, valvottuja tiloja, joilla voisi olla yhteiset kassat vähittäiskaupan kanssa, Kinnunen sanoo.

Miedot juomat Kinnunen sen sijaan asettaisi päivittäistavarakaupan hyllyille. Ehdotuksestaan Kinnunen ei vielä ole keskustellut Alkon pääjohtajan Ilkka Suomisen kanssa.

Alko puolestaan on ilmoittanut, että se joutuu lakkauttamaan lähes sata myymälää, jos mietoja alkoholijuomia aletaan myydä vähittäiskaupoissa.

Kinnusen visioihin kuuluu myös se, että osuustoiminnallinen kauppa eli S-ryhmä ja Tradeka ovat ennen pitkää yhdessä. Tarkkaa sulautumisaikataulua kilpailija ei povaa. Jo nyt SOK:lla ja Tradekalla on yhteinen hankintayhtiö Inex Partners, jonka ne omistavat tasan puoliksi.

Kuka maksaa mainonnan

Tukon entinen konsernijohtaja Uolevi Manninen arvostelee tuoreessa muistelmakirjassaan kaupan markkinointia, erityisesti markkinatukea.

- Kauppa kerää tavarantoimittajilta rahaa, tekee ilmaista mainontaa ja siirtää markat tiedotusvälineille. Lähes jokaisen suuremman kaupungin ulkopuolella on tuore komea maakuntalehden toimi- ja painotalo. Ne on rakennettu mitä suurimmassa määrin kaupan välittämillä mainosmarkoilla, jotka kuluttajat tavaran hinnassa maksavat, Manninen kirjoittaa.

Kinnunen ei näe asiaa niin kielteisesti, joskin hän pitää markkinointitukea säännöstelykauden jäänteenä. Keskokin on ajoittain esittänyt, että kauppa itse hoitaisi mainonnan.
- Teollisuus haluaa markkinoida kaupan välityksellä. Markkinointituesta on tullut yksi kaupan ehto, Kinnunen sanoo.

Vaikka suomalaisen markkinointituen kaltaista käytäntöä ei muissa maissa olekaan, sama asia hoidetaan Kinnusen mukaan toisiin keinoin.
- Amerikassa on esimerkiksi kupongit. Sama raha niihin menee kuin mainontaan, hän sanoo.

Kortit tulleet jäädäkseen

Mannisen mukaan isolla mainostamisella halutaan saavuttaa ilmaherruus.
- Kun kaksi kauneinta Kesko ja S-ryhmä ovat mitelleet voimiaan, on erityisesti Kesko silmiinpistävästi hakenut tätä ilmaherruutta. S-ryhmä sitä vastoin on panostanut kanta-asiakkuuteen ja asiakasomisteisuuteen.

- Luulen, että Kesko tässä joutuu tarkistamaan linjaansa, Manninen kirjoittaa.

Osittain Manninen lienee oikeassa. S-ryhmä ja toinen osuustoiminnallinen ketju Tradeka ovat kasvattaneet tuntuvasti kanta-asiakasmyyntiään. Keskon K-kortti ei ole ollut yhtä houkutteleva. Kinnunen kuitenkin uskoo, että kortit ovat tulleet jäädäkseen. Paraikaa Kesko trimmaa asiakaskorttiaan ja lanseeraa sen markkinoille syksyllä.

Raasakka: S-ryhmä ja Tradeka eivät suunnittele yhdistymistä

Tradekan viestintäjohtaja Riitta Raasakka kiistää yhdistämishuhut jyrkästi. Mitään tällaisia suunnitelmia ei ole olemassa. Raasakka sanoo, että ensimmäisenä esteenä olisi jo S-ryhmän ja Tradekan rakenteellinen erilaisuus. S-ryhmällä on alueellisia osuuskauppoja ja Tradekalla keskitetysti ohjatut ketjut.

Yhteinen markkinaosuus nousisi noin 36 prosenttiin, mikä olisi myös EU:n kilpailusäädösten kannalta kyseenalaista. Lisäksi Tradekan saneerausohjelma jatkuu vuoden 2003 loppuun ja sitä ennen olisi käytännössä mahdotonta ryhtyä mihinkään esitetyn yhdistymisen kaltaisiin toimiin.

Keskon Kinnusen eräs peruste arviolle yhdistymisestä on Tradekan ja S-ryhmän yhteinen päivittäistavarakaupan hankintayhtiö Inex Partners. Inex Partners on toiminut jo vuosia, muistuttaa tiedotuspäällikkö Tarmo Tuominen S-ryhmästä. Tuominen kiistää myös huhut yhdistymisestä.

STT-FF-IA
25.4.1997


TALOUS -SIVULLE