SAK:n mielestä työttömyyden puolittamistavoitteesta ei ole syytä luopua

SAK esitti hallitukselle työllisyysohjelmansa


SAK täsmensi vaatimustaan siitä, kuinka palkkatulojen verotusta pitäisi keventää. Järjestö kasvattaisi kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä nykyisestä 5500 markasta ja ottaisi verotuksessa nykyistä enemmän huomioon työssäkäynnistä aiheutuvia kuluja. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma ehdotti ensi vuodeksi noin neljän miljardin markan veronkevennyksiä.

SAK muun muassa esittää, että työmatkakulujen omavastuuta tulisi pienentää nykyisestä 2500 markasta. Myös tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää pitäisi nostaa. Se on nykyisin 1800 markkaa.

Ehdotukset sisältyvät SAK:n työllisyysohjelmaan, joka luovutettiin maanantaina pääministeri Paavo Lipposelle. Listalla on kaikkiaan 26 ehdotusta, joiden avulla työttömyys voidaan järjestön mukaan painaa puolittumisuralle.

SAK korostaa, että työttömyyden puolittamistavoitteesta ei ole syytä luopua. Tavoite edellyttää kuitenkin lisätoimia, sillä talouskasvu ei auta tarpeeksi.

SAK:n mielestä palkkatyön verotuksen keventäminen voidaan rahoittaa siirtämällä verotuksen painopistettä kiinteistö-, pääoma-, varallisuus- ja ympäristöverojen suuntaan.

Myös työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverotusta pitäisi alentaa. Alennettu verokanta voisi koskea esimerkiksi henkilöpalveluja, työpaikkaruokailua ja koko tarjoilutoimintaa.

SAK ottaa kantaa myös paljon kiistaa aiheuttaneeseen kotityön tukemiseen. Järjestön mielestä kokeiluun tälle vuodelle varattu 25 miljoonaa markkaa tulisi käyttää yrityksille annettavaan tukeen. Verosta tehtävän vähennyksen kokeilu tulisi aloittaa ensi vuoden alussa.

Työn kysynnän lisäämiseksi työnantajan sosiaaliturvamaksuja voitaisiin porrastaa matalapalkkaryhmiä suosien. SAK:n mielestä tämä voisi olla jonkinlainen siirtymävaiheen malli, kunnes maksuista löydetään kestävä ratkaisu.

Vuorotteluvapaa säädettävä pysyväksi

SAK esittää myös, että vuorotteluvapaasta tehdään pysyvä järjestelmä ja korvaus nostetaan 75 prosenttiin työttömyyspäivärahasta.

Nykyisin vuorottelukorvaus on 60 prosenttia työttömyysturvasta, mutta enintään 4500 markkaa kuukaudessa. Lisäksi voi saada 1000 markkaa kuukaudessa verotonta koulutusrahaa.

Pitkän työuran tehneille 55-vuotiaille pitää SAK:n mielestä antaa oikeus osa-aikaiseen työhön. Samalla osa-aikaeläkkeen alaikäraja on laskettava 55 vuoteen.

Koulutusvakuutuksen toteuttamista on SAK:n mielestä nopeutettava. Kaikille työttömille tulee antaa mahdollisuus omaehtoiseen koulutukseen jo ensi vuoden keväällä.

Koulutusvakuutusta pohtineet selvitysmiehet esittivät, että tämä koulutusvakuutuksen toinen vaihe alkaisi vasta ensi vuoden elokuussa.

SAK toistaa myös ehdotuksensa, jonka mukaan työmarkkinajärjestöjen pitäisi neuvotella nuorten työharjoittelusta ja työpaikkakoulutuksesta. Viime kädessä voitaisiin paikallisesti sopia, että pysyviä harjoittelu- tai koulutuspaikkoja tarjoava työnantaja voi noudattaa oppilaiden palkkauksessa erityisiä työehtosopimusmääräyksiä.

Paino mekaaniseen metsäteollisuuteen

SAK panisi lähivuosina painoa varsinkin mekaanisen metsäteollisuuden kehittämiseen. Myös tiet, rautatiet, satamat, lentokentät ja tietoliikenneverkko on saatava kuntoon.

Vuokra-asumisoikeusasuntojen tuotantoa pitää järjestön mielestä lisätä ja jatkaa asuntojen korjausavustusten myöntämistä. Korjauksissa voitaisiin panna painoa kosteusvaurioihin.

SAK:n laskujen mukaan ehdotetut toimenpiteet eivät juurikaan aiheuta valtiolle lisäkustannuksia, sillä valtaosa ehdotuksista perustuu voimavarojen uudelleen kohdentamiseen.

Koroma ehdotti neljän miljardin veronalennuksia

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma ehdottaa ensi vuodeksi noin neljän miljardin markan veronkevennyksiä ensi vuodelle. Koroman mukaan veronalennus tulisi kohdistaa kaikille palkansaajaryhmille seuraavassa tupo-ratkaisussa.

- Vastaava ostovoiman lisäys palkankorotuksilla edellyttäisi palkkojen nostamista noin 6 miljardilla markalla, mikä merkitsisi lähes 2,5 prosentin korotusta, Koroma sanoi Hyvinkäällä maanantaina.

- Mikäli veronalennus ei ohjaudu kaikille palkansaajaryhmille, niin se vaarantaa varmasti itse tulopoliittisen sopimuksen, Koroma huomautti.

Koroman mukaan verojen alentaminen tulisi tehdä usean vuoden ajanjaksolla.
- Voisi olla hyvä, että palkkaverotuksen keventäminen jaettaisiin vuosille 1998-99 eikä pelattaisi tulopoliittista rulettia kaikilla panoksilla jo ensi vuodenvaihteessa, Koroma arvioi.

Koroman mielestä tulopolitiikan logiikan mukaista olisi myös sopia samaan aikaan palkka- ja veroratkaisuista.

STT-IA
25.4.1997

TALOUS -SIVULLE