Niinistö: Suomi ei ota huomioon Ruotsia EMU-ratkaisussa



Eduskunta saa päättää Suomen EMU-jäsenyydestä ensi vuonna tiedonannon perusteella. Päätös tehtäneen vasta maalis-huhtikuussa, kun esitykset rahaliittoon kelpaavista maista on saatu. EMU-jäsenet valitaan huippukokouksessa toukokuun alussa. Hallitus ei aio antaa eduskunnalle asiasta lakiesitystä, koska tarvittavat lait on jo pantu voimaan EU-jäsenyyden myötä, sanoi valtiovarainministeri Sauli Niinistö.


Torstaina Politiikan toimittajien lounaalla puhunut Niinistö sanoi hallituksen sen sijaan toivovan, että perustuslakivaliokunta jo toukokuun EMU-selonteon yhteydessä ottaisi kantaa koko EMU-päätösprosessiin. Valiokunnan ei ole pakko sitä tehdä, mutta hallitus toivoo siltä selkeyttävää kantaa.

- Tämä sen vuoksi, ettei jäisi mitään nurkan takana puhuttavaa, että asian laillinen puoli on jäänyt selvittämättä.

Niinistö torjui keskustan puheenjohtaja Esko Ahon vaatimuksen, että Suomen pitäisi ottaa EMU-ratkaisussaan huomioon se mitä Ruotsi tekee, ja jäädä pois, jos Ruotsikin jää.

- Olen tässä kysymyksessä samaa mieltä kuin Ruotsin pääministeri Göran Persson, joka kertoi hämmästelevänsä suomalaista keskustelua. Ei Ruotsissa kyllä päinvastaisessa tilanteessa mietittäisi, että mitäköhän tuo Suomi tekee.

Sinänsä Ruotsin tulo Emuun olisi Niinistölle varsin tervetullut.
- Varmaan olisi toivottavaa, että naapurimaat tekisivät saman ratkaisun, mutta Ruotsin ratkaisu ei saa sanella meidän käsityksiämme.

EMU:n ulkopuolelle jääminen, siitä huolimatta että kriteerit täyttyvät, toisi Suomelle suuria taloudellisia riskejä. Se nähtäisiin merkkinä siitä, että Suomi haluaa säilyttää mahdollisuuden spekulatiivisiin devalvaatioihin, mikä taas loisi lisää epävarmuutta, Niinistö varoitti.

EMU:sta voi tulla hallituskynnys

Mikäli EMU-jäsenyys todella kaatuisi eduskunnassa, tulee kokoomus pitämään sitä tärkeänä kysymyksenä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

- Sellaiseen hallitukseen kokoomus tuskin lähtisi, joka ei siinä tilanteessa ota EMU-jäsenyyden pikaista toteuttamista ohjelmaansa, Niinistö ennakoi.

Erilainen suhtautuminen rahaliittoon ja Euroopan integraatioon yleensä on myös oikeusministeri Kari Häkämiehen kaavaileman porvariyhteistyön tiellä, Niinistö totesi.

- Toinen ajattelutapa mikä yhdistää puolueita ja poliitikoita vasen-oikea-laidan yli on tulevaisuuden vastuun ajatteleminen. Se on vähän sukua sille vastenmielisyydelle, mitä tunnen edunjakopolitiikkaa ja -puolueita kohtaan.

Niinistö ei kuitenkaan halunnut sulkea mitään tulevia hallitusvaihtoehtoja pois tässä vaiheessa.

- Kokoomuksella on syviä haavoja siitä, että äänestäjien tahdosta piittaamatta kokoomus pidettiin hallituksen ulkopuolella. Me emme todellakaan halua olla mukana missään poissuljentaoperaatiossa, Niinistö sanoi.

Rahaa ei riitä jaettavaksi

Nykyisessäkin hallitusrintamassa on kuitenkin jo näkynyt rahanjakointoa, Niinistö totesi.

Valtiovarainministeri varoitti uskomasta, että piristyvä talouskasvu loisi jotain mahdollisuuksia alkaa taas jakaa rahaa hyviin tarkoituksiin.
- Kun tänä vuonna Suomessa syntyy 60 000 lasta, niin valtio ottaa lisävelkaa jokaista kohti 466 000 markkaa, Niinistö laskeskeli.

Hän moitti samalla uudemman kerran eduskunnan avustajarahoja ja lisärakennussuunnitelmia.
- Se voi luoda sellaisen vaikutelman, että leikkaukset olivat vain tilan tekemistä uusien hyvien asioiden keksimiseen.

STT-IA
25.4.1997


TALOUS -SIVULLE