Keskustalta kielteinen EMU-kanta


Keskustan ylimääräinen puoluekokous otti sunnuntaina kielteisen kannan Suomen viemiseen talous- ja rahaliittoon ensimmäisten maiden joukossa. Puoluehallituksen esitys hyväksyttiin pienen valiokunnassa tehdyn viilauksen jälkeen lähes yksimielisesti.

Keskustanuorten puheenjohtajan Mikko Alkio teki esityksen siitä, että keskustan tulisi ajaa Suomen menoa rahaliittoon heti vuoden 1999 alusta lukien. Kun asiasta piti äänestää, Alkio veti esityksensä pois. Alkion kyllä-esitystä kannatti mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Risto Heikkilä.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen toivoi vielä jyrkemmin kielteistä kantaa, joka olisi korostanut mahdollisuutta jäädä pysyvästi EMU:n ulkopuolelle. Hän halusi kirjata päätökseen myös mahdollisuuden erota EMU:sta.

Kokouksessa tehtiin virallinenkin esitys siitä, että keskustan tulisi seuraavassa hallituksessa ajaa kansanäänestystä mahdollisen EMU-jäsenyyden purkamisesta. Se ei saanut koeäänestyksessä juurikaan kannatusta.

Väyrynen pelasi jälkipeliä arvostelemalla jyrkästi tapaa, jolla suhtautuminen EU-jäsenyyteen päätettiin keskustan vuoden 1994 puoluekokouksessa Jyväskylässä. Hänen mielestään se tapahtui tavalla, joka on häpeäksi kansanvallalle.

Jyväskylän puoluekokousedustajien enemmistö oli Väyrysen mukaan jäsenyyttä vastaan ja olisi voinut pysäyttää koko hankkeen. Kokous hyväksyi kuitenkin asian viemisen kansanäänestykseen, mikä käytännössä merkitsi jäsenyyden hyväksymistä.

Aho vaatii edelleen kansanäänestystä

Puoluekokouksen avanneen puheenjohtaja Esko Ahon mielestä ei ole olemassa mitään ristiriitaa siinä, että eduskunnan lopullisessa ratkaisuvallassa olevasta EMU-jäsenyydestä järjestetään keskustan vaatima neuvoa-antava kansanäänestys. Aho korosti puoluekokouksen aluksi, että eduskunnalla on EMU-päätöksessä viimeinen sana ja siihen liittyvä historiallinen vastuu.

Aho viittasi kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön arvioon siitä, että keskusta on kääntänyt kelkkansa, kun se ei hallituskaudellaan tehnyt EU-neuvotteluissa kansanäänestystä koskevaa varaumaa.

Aho perusteli puolueen kielteistä kantaa sillä, että EMU on ennenkokematon ja epävarma hanke. Siihen mukaan meneminen tai ulkopuolelle jääminen on tehtävä Suomen kansallisista eduista käsin.

- Minun on mahdoton nähdä sellaisia poliittisia hyötyjä, jotka voisivat painaa vaa'an EMU-jäsenyyden puolelle, jos arviot taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista asettuvat sitä vastaan, Aho sanoi.

Hän vaati päätöksen ankkuroimista kansalaismielipiteeseen. EMU-riski kasvaa Ahon mukaan entisestään, jos markasta luopuminen tehdään kansaa kuulematta tai sen enemmistön tahdon vastaisesti.

Aho kuvaili EMU:a sosialidemokraattiseksi hankkeeksi.
- Kun sitä ei ole pystytty totuttamaan yhdessä maassa, niin se yritetään tehdä Euroopan laajuisesti, hän päätteli.

Aho uskoi työnantajapuolenkin pitävän rahaliittoa enemmän vanhojen rakenteiden purkutyömaana kuin demokraattisen sosialismin rakennustyömaana. Molemmat tavoitteet eivät voi toteutua.

EU-jäsenyyspäätös riipi Väyrystä

Euroedustaja Väyrynen arvioi keskustan EU-päätöksen jäytävän jatkuvasti ihmisten mieliä etenkin nyt, kun jäsenyyden kielteiset vaikutukset tulevat yhä voimakkaammin esille.
- Keskustaväen mieliä se jäytää myös sen vuoksi, että kävi kuten Jyväskylän puoluekokouksessa ennustin: päätös vei meidät vaalitappioon ja EU-sopeutusta toteutetaan nyt sosialidemokraattien johdolla, Väyrynen sanoi.

Minna Tuikka Uudestakaupungista sanoi, että hänen kotipuolessaan törmää aina Väyrys-rasitteeseen. Entisellä puheenjohtajalla näyttää hänen mukaansa olevan jatkuvasti tarve ohjata puoluetta edes vasemmalla kädellä.

Maskulainen entinen kansanedustaja Jarmo Laivoranta epäili, että puoluejohto tulkitsee puoluekokouksen ei nyt -kannan kyllä myöhemmin -kannaksi. Hän sai tukea ajatukselleen, että asia on tarvittaessa tuotava uudelleen puoluekokouksen päätettäväksi.

Puhujakorokkeella kävi myös kunniapuheenjohtaja Johannes Virolainen. Hän kiitteli sitä, että sekä Ruotsin sosialidemokraatit että vaalivoiton Britanniassa saanut työväenpuolueen johtaja Tony Blair ovat samoilla linjoilla kuin "me hölmöt kepulaiset". Nuorten puheenjohtaja, 25-vuotias asevelvollisuuttaan parhaillaan suorittava Mikko Alkio esiintyi kaljuksi ajeltuna. Salin seinänvierustalla arveltiin, että Alkion nimellä ja Kekkosen ulkonäöllä on vaikea olla menestymättä kepussa.

Alkion linja ei ollut sama kuin nuorisoliiton näkemys. Mm. Sami Sulkko Seinäjoelta todisti, että valtaosa keskustanuorista on puoluehallituksen esityksen takana.

Lankia puoluesihteeriksi

Eero Lankia valittiin yksimielisesti keskustan puoluesihteeriksi. Tehtävää vuodesta 1994 hoitanut Pekka Perttula siirtyy omasta aloitteestaan puolueen eduskuntaryhmän sihteeriksi. Nimitys sujui soraäänittä lukuunottamatta joitakin puheenvuoroja, joissa puoluejohtoa arvosteltiin valinnan runnomisesta etukäteen.

Lankia siirtyy tehtävään keskustan järjestöpäällikön paikalta. Lankia on avustanut useita keskustan ministereitä ja vetänyt mm. Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjaa.

Puoluesihteeri nimettiin 5.-7. kesäkuuta 1998 pidettävään Vaasan puoluekokoukseen saakka. Normaalisti nimitys tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Lankia ilmoitti heti valinnan jälkeen olevansa käytettävissä myös ensi kesän jälkeen puoluesihteerinä. Lankia myös toivoi, ettei hänen valinnastaan jäänyt kenellekään mitään hampaankoloon.

STT-IA
29.9.1997

POLITIIKKA -SIVULLE