Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Oppositio sai aikaan kiistan lisäbudjetin aluerahoista

Eduskunta aloitti tämän vuoden ensimmäisen ja ainoan lisäbudjetin käsittelyn tiistaina kiistelemällä alueelliseen kehityksen tukirahoista. Keskustaoppositio syytti hallitusta aluetukien leikkaamisesta ja sitä tietä alueellisten erojen kärjistämisestä.

Keskustan Mauri Pekkarinen sanoi, että kauppa- ja teollisuusministeriön aluepoliittinen yritystuki riittävät enää vain osarahoitukseksi Euroopan unionin tukemiin hankkeisiin.
- Varsinaisilla kehitysalueilla varsinaista kansallista aluepoliittista rahoitusta ei ole enää lainkaan, Pekkarinen moitti.

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (SDP) totesi Pekkarisen syytöksistä, että puhe tuli sieltä kumpujen yöstä. Kalliomäen mukaan huomattava summa elinkeinotukien leikkauksista johtuu siitä, että lamavuosien järjestelyt ovat poistuneet.

Elinkeino- ja yritystuissa omaksuttu linja on Kalliomäen mukaan kansainvälisen kehityksen mukainen ja kulkee järkevässä etulinjassa myös EU:n sisällä. Kalliomäki heitti takaisin, että keskusta haluaisi jatkaa sellaista aluepolitiikkaa, joka on osoittanut huonoutensa ja johtaisi vain tasapainoiseen kurjistumiseen koko maassa.

Lipponen: Alueellisesti merkittävät määrärahat nousevat

Pääministeri Paavo Lipponen vakuuttaa hallituksensa satsaavan alueelliseen kehitykseen. Lipponen sanoi maanantaina Keuruulla, että aluekehitykseen sijoitetaan ensi vuoden budjetissa ja EU-rahat huomioon ottaen yli yhdeksän miljardia markkaa.

- Tutkimus- ja kehityspanosten kasvu nostaa alueellisesti merkittävien määrärahojen tason usealla miljardilla noin 35 miljardiin markkaan. Näin siitä huolimatta, että valtiontalouden tasapainotus on vaatinut huomattavia menojen leikkauksia, Lipponen sanoi.

Valtiovarainvaliokunta pysyi hallituksen linjoilla ydinvoimassa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ydinvoimasta virinnyt kiistely päättyi tiistaina hallituksen linjausta tukevaan kannanottoon, kun valiokunta hyväksyi lausuntonsa energiapoliittisesta selonteosta.

Lausunto myötäilee hallituksen selonteon linjauksia. Ydinenergia mainitaan vain viittaamalla hallituksen selontekoon, jonka mukaan myöskään ydinenergian rakentamismahdollisuutta ei suljeta pois tulevaisuuden vaihtoehtojen joukosta.

Selontekoon viitaten valiokunta toteaa myös, että monipuolinen keinovalikoima tulee turvata sähköntuotannossa ja että uusiutuvien energialähteiden lisäksi ensisijaisena vaihtoehtona olisi maakaasun lisääminen.

Valiokunnan kannanotto hyväksyttiin äänin 17-4. Vähemmistöön jääneet tukivat valiokunnan jaoston esitystä, jossa kiirehdittiin ydinvoiman lisärakentamista mahdollistavia päätöksiä. Selonteon käsittely jatkuu talousvaliokunnassa, joka laatii siitä täysistunnon käsittelyyn myöhemmin syksyllä tulevan mietinnön.

Häkämies: KKO siirtää ongelmaa

Oikeusministeri Kari Häkämies (kok) arvioi korkeimman oikeuden presidentin Olavi Heinosen siirtävän ongelmaa "toisten syliin", kun tämä kehottaa poliitikkoja miettimään irtaantumista Haagin lapsen palauttamista koskevasta sopimuksesta.

Häkämiehen mukaan KKO:n pitää ottaa vastuu omista päätöksistään.
- Ymmärrän kyllä Heinosen pohdintaa sinänsä. Haagin sopimuksen sisältöä voitaisiin puida ja keskustella sen toimivuudesta, onko se riittävästi lapsen edun mukainen. Täytyy toisaalta muistaa, että meillä on suomalaisäitejä, joitten lapsi on kaapattu ulkomaille ja lapset on saatu takaisin nimenomaan Haagin sopimuksen nojalla.

KKO:ta on arvosteltu roimasti julkisuudessa sen tuomittua erään suomalaisäidin lapset palautettavaksi Yhdysvaltoihin, jossa huoltajuuskiistaa on määrä käsitellä. Aiemmin hovioikeus eväsi palauttamisen, koska se katsoi lasten joutuvan amerikkalaisen isänsä käsissä henkisille tai ruumiillisille vaurioille alttiiksi. Lasten äiti on piileskellyt jossain maaseudulla KKO:n päätöksen jälkeen. Häkämies sanoi, ettei hän ota kantaa yksittäistapauksiin oikeusministerinä.

Häkämies ei ryhtyisi suin päin irtaantumaan Haagin sopimuksesta, sillä ilman sitä olisi paljon kurjempaa. Suomalaisilla viranomaisilla pitää olla jotakin johon vedota, koska mitään yhtenäistä kansainvälistä oikeutta ei ole. Esimerkiksi Algeriaan kaapatun Sabiran asiassa löydettiin kansainvälinen panttivankisopimus, johon yhteydenpidossa Algerian viranomaisiin on viitattu.

Taina perusteli Suomen miinakantaa

Puolustusministeri Anneli Tainan mukaan jalkaväkimiinoilla on Suomen omaksumassa alueellisessa puolustuksessa ratkaiseva merkitys, eikä niitä voida korvata millään muulla asejärjestelmällä. Taina perusteli Suomen miinakantaa maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Taina sanoi, että Oslon kansainvälisessä miinakokouksessa syntynyt sopimus ei täytä Suomen ehtoja. Suomi edellyttää maailmanlaajuista, oikeudellisesti sitovaa ja todennettavissa olevaa jalkaväkimiinojen täyskieltoa.

Suomi ei Tainan mielestä ole vähäisimmässäkään määrin syypää maailman jalkaväkimiinaongelman syntymiseen. Suomi ei ole valmistanut jalkaväkimiinoja sitten vuoden 1981, eikä vienyt niitä mihinkään maahan.

Koonnut: IA
25.9.1997

POLITIIKKA -SIVULLE