Poliitikkojen eliitti luotsaa vanhoillista kansaa EMU:un


Kun kansa vastustaa, mutta poliitikot puoltavat, niin voisi päätellä poliitikkojen etääntyneen kansasta. Dosentti Pertti Timosella on toinen näkemys. Hänen mukaansa poliitikot ovat tiedostava etujoukko, joka luotsaa konservatiivista kansaa muutokseen.

Taloustutkimuksen tällä viikolla julkaisema mielipidemittaus kertoo, että 42 prosenttia kansasta vastustaa Suomen EMU-jäsenyyttä. Kannattajia on 38 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista peräti 59 prosenttia on jäsenyyttä vastaan. Vastaava gallup hallituspuolueiden johtopaikoilla osoittaisi epäilemättä melkoisesti parempaa EMU-kannatusta.

- Monissa asioissa on juopa eliitin ja kansalaisten välillä, ei EMU siinä suhteessa ole mikään poikkeus, toteaa Pertti Timonen.

Hänen mukaansa kansa onkin yleensä vanhoillista.
- Olevat olot, se mitä on tässä ja nyt, voittaa usein sen mitä on tulossa, hän sanoo. Turvallisuuden kaipuu korostuu eritoten monimutkaisissa päätöksissä, joiden vaikutusta on kauttaaltaan vaikea tietää saati sitten selittää. EMU on tyypillisesti juuri tällainen.

Kansan keskuudessa näkyvä muutosvastarinta on tuttu ilmiö yrityksistä ja organisaatioista.

- Oli kyse mistä tahansa uudistuksesta, niin kärkijoukko joutuu tekemään paljon töitä saadakseen massat liikkeelle. Timonen muistelee kuinka Ruotsissa oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtyminen sai kahdessa kansanäänestyksessä kansan tuomion.

Jos siis poliitikot kulkisivat kansan mielipiteen perässä, niin uudistukset olisivat paljon hitaampia ja prosessit työläämpiä, maalailee Timonen.

Hän huomauttaa, että etujoukon idea oli jo kommunistisessa ideologiassa sisäänrakennettuna. Puolue oli siinä työväenluokan etujoukko.

Maltillinen Ruotsi, radikaali Suomi

Rysäyksittäin tapahtuva edistys on Timosen mukaan tyypillistä juuri Suomelle. Niin on käynyt aina yhtäläisen äänioikeuden päivistä saakka. Muutokset patoutuvat ja padot murtuvat.

Ruotsissa poliitikot tuntuvat seuraavan tarkemmin kansan ääntä ja suhtautuvat varsin varovasti EMU-jäsenyyteen. Maltillisella perinteellä on tässä vissi osansa. Toisin kuin Suomessa ei sosiaalidemokraattisessa Ruotsissa ole radikaalia liikehdintää juuri nähty sitten 1930-luvun.

- Meissä on slaavilainen juonne. Suomalaisessa luonteessa on itäistä hapatusta. Tsaarin kaipuu on yhtä suuri itärajan molemmin puolin.

Suomalaisessa mentaliteetissa on paitsi johtajankaipuuta myös halua piilottautua johtajan selän taakse ettei tarvitse ottaa itse vastuuta, arvioi Timonen.
- Olisi hyvä jos joku sanoisi mikä on oikein, että pääsisi tästä tuskasta.

Timosen mukaan suomalainen luonne on vielä tätäkin moniulotteisempi. Johtajan kaipuun ohella täällä on herrat kirottu kahdella kielellä. Se tuo omat piirteensä myös poliittiseen kulttuuriin.

Mielipidetiedustelut ovat poliitikkojen työvälineitä niin Suomessa kuin muuallakin. Tilanne, jossa politiikka orjallisesti seuraisi gallupeja ei Timosen mukaan kuitenkaan koskaan toteudu.

- Meillä ehkä herkemmin kuin Ruotsissa poliitikot tekevät päätöksiä, jotka ovat yleisen mielipiteen vastaisia.

Toisaalta Timonen muistuttaa, että kansan mielipiteestä huolimatta Ruotsissa ajetaan tätä nykyä tien oikeaa laitaa.

PETE PAKARINEN
26.9.1997

POLITIIKKA -SIVULLE