Uusi lisäaineopas ja E-koodiluettelo kuluttajien avuksi

Turhaa huolta elintarvikkeiden lisäaineista


Kuluttajat ovat viime aikoina olleet huolissaan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja erityisesti lisäaineista. Epäilyksiä ovat ruokkineet mm. ketjukirjeinä jaetut lisäaineluettelot ja muut virheelliset tiedot lisäaineista.

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suomen lisäainelainsäädäntö on muutettu täydellisesti. Uudistunut lainsäädäntö on huomioitu Elintarvikeviraston julkaisemissa uusissa Lisäaineoppaassa ja E-koodiluettelossa, jonka käyttöä helpottamaan on lisätty lisäaineiden ryhmänimet. Näiden lisäksi on julkaistu erityisesti kasvissyöjiä varten esite eläinperäisistä valmistus- ja lisäaineista.

Suomessa lisäaineiden saanti hyväksyttävällä tasolla

Tilanne lisäaineiden ja elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta on Suomessa hyvä. Moniin Euroopan maihin verrattuna Suomi on edullisemmassa asemassa, koska meillä on arvioitu sekä koko väestön että lasten lisäaineiden saantia.

Lisäaineiden käytön turvallisuutta voidaan arvioida saantitutkimuksilla, joissa selvitetään elintarvikkeiden kulutus sekä tutkitaan, paljonko tuotteissa on lisäaineita. Monissa maissa arviointi on vasta alussa. Tarkempia tietoja EU-maiden lisäaineiden saannista on tulossa lähivuosina.

Useimpien elintarvikevärien, säilöntäaineiden, makeutusaineiden ja muiden lisäaineiden saanti on varsin alhainen hyväksyttäviin päivittäisiin saantimääriin verrattuina. Elintarvikevärien käyttö on maassamme verrattain vähäistä eikä niiden saanti ole ongelmallinen. Makeutusaineiden käyttö on turvallista myös diabeetikoilla.

Poikkeuksena nitriitti

Ainoa poikkeus on nitriitti, jota käytetään lähinnä lihavalmisteissa säilöntäaineena estämään haitallisten ruokamyrkytystä aiheuttavien mikrobien lisääntymistä. Nitriitin saanti on kuitenkin vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana, vaikka makkaran kulutus on Suomessa kasvanut. Pienillä lapsilla saanti on korkea.

Lisäainelainsäädännön kansainvälistyminen muutti tilannetta suolan osalta. Suola ei ole enää lisäaine, vaikka sen käyttö on lisäaineiden tyyppistä. Asiantuntijoiden suhtautuminen liian suolan saannin haitallisuuteen ei ole kuitenkaan muuttunut.

Yliherkkyysoireiden aiheuttajina ovat yleisimmin tavalliset elintarvikkeet kuten maito, kananmuna, kala, pähkinät tai viljat. Lisäaineyliherkkyys on erittäin harvinaista eikä lisäaineita kannata epäillä ensimmäiseksi yliherkkyysoireiden aiheuttajiksi. Tärkeintä on, että todelliset allergian syyt saadaan selvitettyä ja että oireita aiheuttavia ruoka-aineita voidaan välttää.

Säilöntäaineiden vähentäminen voi lisätä mikrobiologista riskiä

Elintarvikkeiden mikrobiologisen pilaantumisen aiheuttamiin riskeihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota Suomessa. Suolan ja säilöntäaineiden vähentäminen sekä pitkät myyntiajat lisäävät riskiä.

Helposti pilaantuvista elintarvikkeista voi saada ruokamyrkytyksen, jos tuotteita ei säilytetä riittävän kylmässä eikä käytetä ajoissa. Mikrobiologisen laadun kannalta riskituotteita ovat erityisesti tyhjiöpakatut savustetut ja suolatut kalat seka lihavalmisteet.

(FF)
21.3.1997

AJASSA -SIVULLE