Kansalaisjärjestöjen yhteishankkeella myös hallituksen tuki:

Siviilijoukot ehkäisemään konflikteja


Kansalaisjärjestöt virittävät yhteistyötä kriisien ehkäisemiseksi. Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kertoo, että jo ensi vuonna Suomesta voisi lähteä kriisinhallinta-apua selvittämään aluillaan kyteviä konflikteja. Hanke sopii myös hallituksen kaavailuihin ja sille on luvassa ulkoministeriöstä tukea.

Kylmän sodan jälkeen konfliktit ovat yhä enemmän valtioiden välillä kuin niiden sisällä. Uskontokunnat ja etniset ryhmät ovat vastakkain, mutta syinä on taloudelliset edut: maa-alueet tai vaikkapa puhdas vesi.
- YK:n tehtävä alunperin on rakentaa maailmaa, jossa riski aseelliseen konfliktiin on mahdollisimman pieni, sanoo Pietikäinen.

Maailman muutos ja YK:n rahoituskriisi eivät ole auttaneet tämän hyvän ihmisyyden ohjelman edistämistä.
- Yhä suurempi voimavara kuluu siihen, että sammutetaan tulipaloja.

Aseellisten ratkaisujen kustannuksilta ei resursseja ei enää riitä konfliktien ennaltaehkäisyyn. Sen pitäisi Pietikäisen mielestä olla kuitenkin kansainvälisen yhteisön todellinen tehtävä. Hän mainitsee esimerkkinä kuinka kansalaissodan jälkeinen sosiaalipolitiikka oli parasta mahdollista konfliktienehkäisypolitiikkaa Suomessa.

- Laajassa mitassa voidaan sanoa, että konfliktien ehkäisy on kehitysohjelmia, ympäristöongelmien ratkaisua ja panostusta ihmisten vaikutusvaltaan.

Ulkoministeriön tuki takana

Konfliktien ehkäisyyn käytetty pieni investointi voisi myös säästää myöhemmin asevaraisiin rauhanturvaoperaatioihin kuluvia miljoonia. Tällaiselle poliittiselle ajattelulle on Pietikäisen mukaan ollut paljon kannatusta, mutta vähän toimia.

- Resurssit ovat pieniä ja usein kansainvälinen instituutio on huono väliinpuuttuja silloin, kun saadaan varhainen signaali tilanteen kiristymisestä.

Valtion suvereniteetti estää valtion tai YK:n väliintulon silloin kun se halvimmillaan voisi auttaa. Katse onkin kääntynyt kansalaisjärjestöihin. Ajatus siviilijoukoista oli esillä kun valmiusjoukkoja käsiteltiin eduskunnassa.

Myös ulkoministeriö on osoittanut kiinnostuksensa kansalaisjärjestöjen hankkeesta.
- Se on ollut hallituksen politiikassa vahvasti esillä. Mutta hallitusta ei voi syyttää siitä, että ei olisi ollut tahtoa. Ei vain ole ollut välinettä.

Resurssien tarvetta Pietikäinen ei ryhdy arvioimaan. Jos aseelliset ratkaisut maksavat kymmeniä tai satoja miljoonia, niin konfliktien ehkäisy maksaisi ehkä joitakin prosentteja siitä. Siis sadoista tuhansista joihinkin miljooniin.

Pienet teot ehkäisevät kriisejä

Yrityksenä koota suomalaiset kansalaisjärjestöt miettimään millaisia voimavaroja ne voivat tarjota konfliktien ehkäisyyn. Perusteilla on avoin yhteisö, jossa YK-liiton ohella on mukana mm. Kirkon ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Kehitysyhteistyön palvelukeskus ja laaja joukko muita kansalaisjärjestöjä.

Ensimmäisessä konkreettisessa kohteessa päästään toimiin aikaisintaan ensi vuonna. Tämä vuosi kuluu järjestelmän rakentamiseen. Organisaatio ei kuitenkaan aio perustaa itselleen turhaa byrokratiaa, vaan toimii YK-liiton koordinoimana kansalaisjärjestöjen yhteistyönä.

Toiminta alkaa etsimällä merkkejä syntyvistä konflikteista. Esimerkkinä voi olla vaikkapa muutaman kuukauden takainen Albania, jossa jo tuolloin oli nähtävissä tilanteen kärjistyminen. Keski-Aasia on vielä laajempi ongelmakenttä.

Toiminta alkaa pienistä asioista, jopa kyläkaivoista ja pienien resurssien parantamisesta. Konfliktin alkuvaiheessa voidaan tuloksia saada aikaan hyvinkin pienillä rahoilla.
- Annetaan paikalliselle väestölle eväitä selviytymiseen, kannustetaan vaikka pienyrittäjyyttä.

Myöhemmässä vaiheessa kansalaisjärjestöt voivat toimia yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan herättäjinä ja auttaa esimerkiksi tiedonvälityksessä.

- Se voi olla myös osapuolitoimintaa, jossa osapuolten sisällä rauhantahtoisemmat tekevät työtä, jotta kuuma-kallet eivät pääsekään valtaan. Esimerkiksi kirkko voi toimia osapuolten sisällä tällaisena rauhanomaisen ratkaisun vahvistajana.

Suomalaiset valmiina paikalla

Minimiehto on, että suomalaiset ovat jo valmiiksi paikalla kohteessa. Eri kansalaisjärjestöillä voi olla vahva läsnäolo alueella kehitysyhteistyön tai muun toiminnan puitteissa.

Tärkeä asia on myös konfliktin jälkihoito. Miten haavoja voidaan parantaa.
- Väkisin ratkaistussa konfliktissa on seuraavan konfliktin ydin.

Loistavia tuloksia uudesta hankkeesta on turha odottaa julkisuuteen. Kriisinalku, josta ei kehittynyt aseellista välikohtauksia on arvoton suurvaltajohtajien vaalikamppailuissa ja televisioyhtiöiden kuvissa.

- Jos tällainen toiminta onnistuu, niin siitä tulee näkymätöntä. Paikalle mennään vähin äänin auttamaan ihmisiä. Jos auttaminen onnistuu, ei sieltä tulla myöskään kotiin henkseleitä paukuttaen, sanoo Pietikäinen.

PETE PAKARINEN
27.3.1997

POLITIIKKA -SIVULLE