Joutuuko Aura poliittiseen vääntöön elinkeinoelämän vai valtiovarainministeriön kanssaVäylämaksut - haaste uudelle ministerilleLiikenneministeriössä on poliittisesti suhteellisen rauhallista. Valtiontalouden säästöaikoina uusia tiehankkeita ja muita vastaavia investointeja ei juuri ole varaa toteuttaa tai laajamittaisesti edes suunnitella. Kipupisteitä kuitenkin löytyy esimerkiksi radanpidon investointitarpeista, joukkoliikenteen tukemisessa ja väylämaksujen perimisessä. Elinkeinoelämä on jo jonkin aikaa lobannut vastustaakseen korotuksia väylämaksuihin. Erityisen huolissaan ovat olleet satamiemme suurkäyttäjät eli teollisuus ja laivayhtiöt. Äänekkäimpiä ovat olleet Suomen Varustamoyhdistys sekä Teollisuus ja Työnantajat TT. Korotuksia tällä vuodelleTämän vuoden budjetissa luotsausmaksuja korotettiin 10 prosenttia ja väylämaksuja 20 prosenttia toiminnan kustannusvastaavuuden lisäämiseksi ja yritystukien pienentämiseksi.Maaherraksi siirtyneen kohta entisen liikenneministeri Tuula Linnainmaan tilalle nimitettävän Matti Auran tausta löytyy elinkeinoelämästä. Kohta entisellä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajalla on edessään mm. väylämaksupolitiikan päätöksenteko. Vuoden 1998 budjettivalmistelun on edennyt kehysriihen jälkeiseen aikaan. Ensi vuoden budjettikehyksistä on sovittu. Muuten varsin sopuisassa riihessä liikenneministeriö jätti omalta osaltaan vielä hieman avoimeksi mm. väylämaksuasian. Toukokuussa ministerin pöydälleKiistan sisältö löytyy paitsi maksun suuruudesta, myös sen määräytymisperusteista. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan väylänpidon rakennuskustannukset tulisi kuolettaa 30 vuodessa. Vuoteen 1999 mennessä väylämaksujen kustannusvastaavuuden tulisi nykyisen laskentatavan mukaan olla 100 prosenttia talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti.Kiistaa avaamaan liikenneministeriö on omalta osaltaan asettanut työryhmän selvittämään väylämaksuja. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Juhani Korpela. Työryhmän olisi saatava työnsä valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä, eli Aura saa varsin tuoreeltaan käsiinsä kysymyksen, jossa hän ja puheenjohtaja Niinistö lienevät keskenään eri mieltä. Auran ministerivalinnan yhteydessä todisteltiin mm. sitä, kuinka hyvät juuri Auran ja Niinistön henkilökohtaiset välit ovat. Nyt jää nähtäväksi, miten tämä solmu avataan. Väylämaksujen korotukset ovat korotusten vastustajien mielestä johtaneet tilanteeseen, jossa rahtilaivoja puretaan proomuihin, jotta väylämaksuilta vältyttäisiin. Lisäksi väitetään, että Perämeren osalta on syntynyt tilanne, jossa Suomeen suuntautuvaa meriliikennettä ohjautuu Ruotsiin satamiin ja jatkokuljetus tapahtuu rautateitse. Asiaa mutkistaa myös se, että Merenkulkulaitosta ollaan muuttamassa liikelaitokseksi. Näin väylämaksut siirtyisivät liikelaitoksen nettobudjetoinnin piiriin. Se taas liittyy kiinteästi siihen, miten ensi vuoden budjettia rakennetaan. Tänä vuonna valtion kassaan on budjetoitu tulevaksi väylämaksuja 402 miljoonan markan edestä. Uhrataanko joukkoliikenne?Aura on profiloitunut selvästi nykyisen talouspolitiikan kannattajaksi. Tuskin on siis odotettavissa, että hän ensimmäisenä olisi vaatimassa toimia, joilla joko avattaisiin valtion tulo- tai menopuolta.Pahimpana vaihtoehtona on, että Aura päättä suosia elinkeinoelämää ja uhraa toimivan joukkoliikenteen tukijärjestelmän sen eteen. Näin syntyisi myös tilanne, jossa Aura saattaisi kokoomuksen tilanteeseen, jossa on vaikea löytää täysipainoisesti katetta puolueen käyttämälle vaalilauseelle “Vastuuta koko Suomesta“. Selvää kuitenkin on, että muutoin rauhallisella hallinnonalallaan tuleva ministeri Aura joutuu poliittiseen vääntöön joko elinkeinoelämän tai valtiovarainministeriön kanssa. Nähtäväksi jää, minkä linjan Aura valitsee, vai minkä sortin kompromissia ryhdytään rakentamaan.
MAX MICKELSSON |
POLITIIKKA -SIVULLE