Balkan - ruutitynnyri



Poliittiset tunnot käyvät jälleen kuumina Balkanilla, jota jo vuosisadan alkupuolella kutsuttiin Euroopan ruutitynnyriksi. Olot useimmissa itäisen Keski-Euroopan maissa näyttävät olevan vakiintumassa, ja yhdentymisprosessi vauraamman Länsi-Euroopan kanssa on käynnissä. Balkanilla kuitenkin köyhyyden ja politiikan yhdistelmä on ajanut tuhannet ihmiset kaduille osoittamaan mieltään milloin mitäkin vastaan.


Serbian sosialistipresidentti Slobodan Milosevic joutui ainakin toistaiseksi taipumaan yhä itsevarmemman ja äänekkäämmän opposition edessä. Juuri Milosevicia syytetään sen kansallismielisyyden lietsomisesta, joka lopulta johti entisen Jugoslavian tuhoon.

Ennen tiukasti sulkeutuneessa ja stalinistisessa Albaniassa rahansa menettäneet piensijoittajat ovat riehuneet kaduilla ja kivittäneet viranomaisia.

Kreikka, joka on EU:n jäsen, kiistelee kiivaasti arkkivihollisensa Turkin kanssa Kyproksesta ja joutavista luodoista. Kreikka riitelee EU:n kanssa siitä, pitäisikö Kyproksen turkkilainen osa ottaa mukaan Kyproksen EU-jäsenyysneuvotteluihin. Kreikka on myös kiivaillut Makedonian kanssa tämän Jugoslavian entisen osavaltion nimestä.

Turkki taas kiristää Euroopan unionia ja NATO:a sanoen, ettei NATO laajene, ellei sitä oteta mukaan EU-jäsenyysneuvotteluihin, kun laajentuminen ajankohtaistuu.

EU haluaa Bulgariaan vakautta ennen apua

Bulgaria luisui kriisiin, leipä loppuu ja talous on raunioina. Mielenosoittajat vaativat demokraattisesti valitun sosialistisen hallituksen eroa ja saivatkin uudet vaalit huhtikuuksi.

EU:n ulkoasiankomissaari Hans van den Broek sanoi muutama viikko sitten, että armottomissa talousvaikeuksissa painiskeleva Bulgaria ei saa EU:lta lisäapua ennenkuin maassa on poliittisesti vakaat olot.

Bulgarian talouden tila on niin heikko, ettei maa kenties pysty suoriutumaan ulkomaisten lainojensa hoitomaksuista tänä vuonna.

Bulgariaan saatiin kolmisen viikkoa sitten aikaiseksi väliaikainen hallitus ja viiden puolueen edustajat allekirjoittivat julistuksen talouskriisistä selviytymiseksi. Puolueet sopivat, että väliaikainen hallitus nopeuttaa viivästyneitä rakenneuudistuksia kuten yksityistämistä ja tappiota tekeviä valtion yrityksiä, leikkaa valtion kuluja, juurii lahjonnan ja harmaan talouden ja rohkaisee investointeja.

Sijoitusyhtiöt hallituksen kohtalo

Kymmenet tuhannet albanialaiset ovat vaatineet presidentti Sali Berishan ja hänen oikeistolaisen hallituksensa eroa sijoitushuijareiden toiminnan vuoksi. Poliisi ja mielenosoittajat ovat ottaneet yhteen useita kertoja eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty.

Albanian hallitus on alkanut maksaa korvauksia rahansa menettäneille. Kaikkia menetyksiä ei kuitenkaan korvata. Esimerkiksi asuntonsa myyneet saavat 60 prosenttia menettämistään rahoista. Mielenosoittajat vaativat kaikkien menetysten korvaamista, mutta siihen hallituksella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.

Balkanilla kaikki on toisin

Euroopan toisen maailmansodan jälkeisen historian verisin konflikti tapahtui Bosniassa, jossa vihan liekit kytevät yhä. Sota järkytti maailmaa, mutta samalla muistutti mieliin, miten erilainen maailma Balkanin alue on.

Niemimaan historia on verinen, ja täynnä ratkaisematta jääneitä monimutkaisia ongelmia. Kiistat heijastuvat yhä ihmisten arkipäivään, ja Balkan onkin oivallinen kasvualusta etnisille, äärikansallismielisille ja uskonnollisille ääriliikkeille. Poliitikot käyttävät helposti ja tahallaan kytevää vihaa omien tarkoitusperiensä käsikassarana.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen rajojen uudelleenveto vain lisäsi kiistoja ja lietsoi vaikeuksia etnisten vähemmistöjen kanssa. Etnisiä puhdistuksia tehtiin jo vuosikymmeniä ennen kuin termi keksittiin.

Toisen maailmansodan jälkeen alkanut kylmä sota lakaisi Balkanin kiistat maton alle, kun kaikkea riitelyä hallitsi idän ja lännen vastakkaisuus. Tuolloinkin Balkanilla oli toisinajattelijoita: Titon Jugoslavia kuului sitoutumattomien maiden liikkeeseen ja Albania erosi Varsovan liitosta jouduttuaan hakauksiin Neuvostoliiton kanssa.

Titon kuolema ja kommunismin romahtaminen Euroopassa avasivat Pandoran lippaan. Pitkään kyteneet erimielisyydet nousivat pintaan, ja kiistat ovat vain pahentuneet valtavien talousvaikeuksien myötä.

STT-IA
28.2.1997


ULKOMAAT -SIVULLE