Suomi täytti EMU-kriteerit jo viime vuonnaTiukka budjettikuri jatkuu
Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta kääntyy ensi vuonna laskuun hallituksen hyväksymien budjettikehysten mukaan. Hallitus sopi tiistaina valtion ensi vuoden menojen kokonaiskehykseksi 191 miljardia markkaa ja samalla raamit vuoteen 2001 saakka.Vaalivuoden 1999 menokehys on 192 miljardia markkaa, koska maksettavaksi tulee tavallista enemmän korkoja. Hallitus pääsi sopuun vuosien 1998-2001 menokehyksistä vajaassa neljässä tunnissa. Kahden seuraavan vuoden kehysten lisäksi sovittiin ohjeellisesti, että vuoden 2000 menot ovat ensi vuoden rahassa 190 miljardia markkaa ja vuoden 2001 menot 191 miljardia markkaa.
Jatkossa raamit pienenevätSekä pääministeri Paavo Lipponen että valtiovarainministeri Sauli Niinistö korostivat kehysten tiukkuutta. Niinistön mukaan kehykset itse asiassa pienenevät jatkossa.
Menokehyksiin saattaa vielä tulla joitakin muutoksia. Maanpuolustusmäärärahat saattavat kasvaa, kun eduskunta pääsee turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä linjamaan tulevaisuutta.
Muutamia kohtia jäi aukiKehyksissä eivät myöskään ole mukana vielä kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien parantamisen kustannukset, eikä koulutusvakuutusjärjestelmän hinta.Sopimatta jäivät vielä myös vauhti, jolla kehitysyhteistyövarat nostetaan 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, joukkoliikenteen tuesta tehtävät leikkaukset, esiopetuksen järjestäminen mahdollisesti koko ikäluokalle vuodesta 1999 ja lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen. Menokehysten yhteydessä hallitus sopi, että maatalouden kansalliseen tukeen ei tehdä enää lisäleikkauksia. Maa- ja metsätalousministeriön budjetin sisällä jouduttaneen kuitenkin tekemään muutoksia, jotta Suomi voisi saada EU:n rakennerahastojen indeksitarkistuksista tarjolla olevat 30 miljoonaa markkaa.
EMU-kriteerit täytettiin jo viime vuonnaSuomi täytti valtiovarainministeriön tekemän arvion mukaan jo viime vuonna kaikki Euroopan Unionin talous- ja rahaliiton EMU:n lähentymisehdot. Suomen lisäksi EU:n jäsenmaista täytti kaikki EMU:n kolmannen vaiheen lähentymisehdot vain Luxemburg.Suomen julkinen velka alitti viime vuonna niukasti Maastrichtin sopimuksen 60 prosentin rajan ja oli valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 59,3 prosenttia. Julkisen talouden alijäämä alitti sovitun 3,0 prosentin rajan ollen 2,9 prosenttia. Kolme muutakin yhteiseen eurorahaan siirtymisen ehtoa täyttyivät valtiovarainministeriön mukaan jo viime vuonna. Suomen kymmenen vuoden viitekorko oli keskimäärin 6,0 prosenttia ja inflaatio jäi 0,6 prosenttiin eli EU-maiden hitaimmaksi. Lisäksi Suomi liittyi viime vuonna EU:n valuuttajärjestelmän kurssimekanismiin (ERM).
Budjettiraamit takaavat EMU-kurinSeuraavien neljän vuoden menokehykset merkitsevät sitä, että Suomi pysyy jatkossakin talous- ja rahaliitto EMU:n vaatimusten puitteissa.Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen voi tosin pääministeri Lipposen mukaan käydä yli 70 prosentissa, mutta kääntyy laskuun niin, että vuonna 1999 luku on noin 69 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2001 velka olisi enää 65 prosenttia BKT:sta. EMU-kriteerien mukainen julkinen velka alenee niin, että se on kuluvan vuoden lopussa noin 58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maastrichtin sopimuksen määrittelemää 60 prosentin ylärajaa ei siten rikota. Ensi vuonna valtio joutuu vielä ottamaan uutta velkaa valtiovarainministeri Niinistön mukaan runsaat 20 miljardia markkaa eli yli kolme prosenttia BKT:sta. Vuonna 2003 oltaisiin tilanteessa, jolloin velan määrää ei enää tarvitsisi kasvattaa. Tämän vuoden tammikuussa valtion velka oli 418 miljardia markkaa.
Työttömyys ei puolituParantuvasta taloudesta huolimatta työttömyys ei alene hallituksen alkutaipaleellaan toivomalla tavalla. Pääministeri Lipponen myönsi, että "näillä näkymin" työttömyys ei puolitu vaalikauden loppuun mennessä.- Näillä näkymillä ei puolitu, mutta sehän nähdään vasta sitten, kun ollaan vaalikauden lopussa. Siihen mennessä tarvitaan tietenkin lisäponnistuksia, että päästään parempaan työllisyyskehitykseen mitä nyt on ennustettu, Lipponen sanoi. Lipposen mukaan hallitus haluaa paneutua erityisesti työttömyyden rakenneongelmiin kuten ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien ongelmiin. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Claes Andersson korosti työllistämistoimenpiteiden jatkamista. Hänen mukaansa nyt on nähty, että pelkkä kasvu ei toteuta hallituksen työllisyystavoitetta. Budjettiraamit edellyttävät keskimäärin 3,5 prosentin vuotuista talouskasvua, ja vaikka se toteutuisikin, olisi Suomessa edelleen noin neljännesmiljoona työtöntä.
IA |
TALOUS -SIVULLE