Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Kuluttajaliitto vastustaa pankkien palvelumaksuja

Suomen Kuluttajaliitto vastustaa pankkien suunnittelemia palvelumaksujen korotuksia. Kuluttajaliitto tukee ay-liikkeen aloittamaa palvelumaksujen vastustamiskampanjaa. Pankit eivät liiton mielestä tarjoa kuluttajille todellisia palveluvaihtoehtoja, vaan kuluttajat käytännössä pakotetaan sopeutumaan pankkien yksipuoliseen hinnoittelukäytäntöön.

Kuluttajaliitto vaatii, että pankit turvaavat kaikille kuluttajille yhteiset, välttämättömät peruspankkipalvelut maksuttomina. Liiton mielestä kuluttajilta ei tule periä maksua ainakaan esimerkiksi rahan nostosta tai panosta omalle tilille.


Ilaskivi kysyy ikäsyrjinnästä

Kokoomuksen europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi kysyy kirjallisesti EU-komissiolta Suomessa harjoitettavasta ikäsyrjinnästä. Kysymyksen mukaan Suomessa on siirrytty järjestelmään, jossa yli 65-vuotiaiden eläkkeitä korotetaan pienemällä indeksikorotuksella kuin alle 65-vuotiaiden. Tämä merkitsee Ilaskiven mukaan selkeää taloudellisen eriarvoisuuden kasvua ja ikädiskriminointia.

Ilaskivi kysyy, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä esimerkiksi direktiivin tai muun vastaavan päätöksen avulla, jotta ikädiskriminointi kiellettäisiin EU:ssa ja Suomen eläkkeensaajia koskeva päätös määrättäisiin kumottavaksi.


Kalliomäki: Elinkeinokeskusten johtajat palkkakuoppaan

Maakuntiin perustettavien työvoima- ja elinkeinokeskusten johtajien palkkataso on kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen (SDP) mukaan liian matala. Enimmillään 27 429 markan kuukausitulon on arveltu olevan liian vähäinen houkutin ainakin yritysjohtajille.

Kalliomäki muistuttaa sanomalehti Karjalaisen haastattelussa, että tehtävään hakevat voivat esittää myös omia palkkatoivomuksiaan.
- Pelivaraa on, mutta toki päätetty perustaso on lähtökohta, Kalliomäki sanoo.

Kalliomäen mukaan hallituksessa ajateltiin yleisesti, että elinkeinokeskuksen johtajuus peittoaa vaativuudessaan maaherruuden. Maaherrojen palkkaa alennettiin kuitenkin vain yhdellä palkkaluokalla A 33:een, mikä esimerkiksi Itä-Suomen läänissä antaa 35 000 markan kuukausitulot. Elinkeinokeskuksen johtajan palkkaluokka on A 30.


Supo kuunteli puhelimia laittomasti

Suojelupoliisin väitetään kuunnelleen salaa puhelimia 1960- ja 1970-luvuilla. Asiasta kertoi Supon entinen etsivä Veli-Eino Nykänen Helsingin Sanomissa. Nykänen osallistui itse laittomaan puhelinkuunteluun 1960-luvun lopulla.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Supo kuunteli vielä 1980-luvun taitteessa maanpetoksesta epäiltyä Kemiran työntekijää. Supon päällikkö Seppo Nevala ja hänen edeltäjänsä Seppo Tiitinen kiistävät väitteet laittomasta kuuntelusta. Poliisi sai puhelinkuunteluoikeuden kesällä 1995.


Nettotulot päiväsakon perusteeksi

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esitys sakkoa, sakon muuntorangaistusta ja rikesakkoa koskeviksi säännöiksi. Ehdotuksen tulee olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä.

Uuden sakkorangaistusjärjestelmän lähtökohtana on, että päiväsakon rahamäärä vahvistettaisiin sakotettavan nettotulojen perusteella. Tämä kävisi niin, että nettokuukausituloista tehtäisiin ensin tietyn suuruinen vakiovähennys. Päiväsakoksi kertyisi yksi viideskymmenesosa näin lasketusta tulosta.

Päiväsakkojen lukumäärä pysyisi sen sijaan ennallaan. Nykyään päiväsakkoa voi rapsahtaa vähintään yksi ja enintään 120. Määrään vaikuttavat sakotettavan varallisuus, elatusvelvollisuus ja muut velvoitteet. Rikesakkojärjestelmää on tarkoitus laajentaa ylinopeusrikkomuksissa. Rikesakot porrastettaisiin niin, että sakon suuruus riippuisi ajetun ylinopeuden määrästä ja suurimmasta sallitusta nopeudesta.

Koonnut IA
27.2.1997


POLITIIKKA -SIVULLE