Sund: Eduskuntaryhmä äänestää EMU:n puolesta jäsenäänestyksestä riippumatta
Hallituksella on potentiaalinen puolueriski vasemmistoliitossa, joka liittyy EMU-jäsenyyteen. Ratkaisun paikkoja ovat jäsenäänestys ja puheenjohtajavaali. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sund sanoo, että vasemmistoliiton hallituksessa jatkamisella on puolueessa vankka tuki. Sundin mukaan vaikka jäsenäänestystulos EMU:sta olisi kielteinen, niin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä äänestää EMU:n puolesta, jotta hallituksessa pysytään.- Jäsenäänestyksen osalta mielipidetiedustelut antavat ymmärtää, että enemmistö kannattajistamme vastustaa EMU-jäsenyyttä. - On mahdollista, tänä päivänä jopa todennäköistä - muttei missään tapauksessa varmaa -, että enemmistö jäsenistä sanoo ei. Se tarkoittaa silloin sääntöjemme mukaan, että puolueen kanta on kielteinen. - Olen aivan sataprosenttisen varma, että tähän hallituskysymykseen meillä on selvä enemmistö. Jos spekuloidaan ”Eskon (Seppänen) kaappauksella”, niin se edellyttäisi, että EMU-kanta olisi niin raju, niin kova, että jopa hallitusvastuu voisi mennä samassa. Sitä se ei ole, sanoo Sund. - Nyt on pohdinnassa se miten tämä kanta saadaan selville. On olemassa monta eri mallia. - Yksi on kysyä vain kyllä tai ei EMU:lle. Sitten eduskuntaryhmän ja valtuuston yhteiskokous kokoontuu tulkitsemaan tulosta ja toteaa, että puolueen kanta on tämä, mutta eduskuntaryhmä äänestää EMU:n puolesta, koska se on luottamuskysymys. Asia on sillä selvä, sanoo Sund. - Poliittisen koreografian kannalta se ei ole kauhean nättiä. Mutta asiat asettuvat tärkeysjärjestykseen. - Kyllä meille puolueena tämä poliittinen positio on kaiken A ja O. Kun tämä yleinen taloustilanne vielä on mikä on, niin kaikki hallituspuolueet tulevat olemaan hyvässä myötätuulessa 1999 eduskuntavaaleissa, arvioi Sund.
Kaksi kuukautta sitten arvioitiin mielipidemittauksissa, että yli 70 prosenttia vasemmistoliittolaisista vastustaa EMU:a. Nyt se on 55 prosenttia. Nyrkistä nenäänSund kehuu professorityöryhmän EMU-selvitystä. Siinä todetaan selkeästi, että tulee EMU tai ei, niin matalan inflaation tilanteeseen pitää joka tapauksessa sopeutua.- Esko Seppäsen retoriikka on, että jokin nykyinen tilanne voitaisiin säilyttää, ja sen vaihtoehtona on EMU. Näin ei ole. Kokoajan mennään uuteen maailmaan.
Työmarkkinaosapuolet ovat valinneet sopimisen konfliktin sijaan. EMU-maailmassa sopimusyhteiskunta on Sundin mielestä tärkeä. Reilu sopiminen on myönteinen asia. Sund on varovainen pohdiskellessaan keskusjärjestöjen ja liittojen suhdetta EMU-tilanteessa. - Keskusjärjestöjen rooli tulee kasvamaan. Sääntöpuolella voisi hieman vahvistaa keskusjärjestöjen roolia suhteessa jäsenliittoihin. Tiedän, että jos Ritva Savtschenko ja Jarmo Lähteenmäki tämän kuulevat, niin nyrkkiä tulisi nenään, ounastelee Sund. - Yhtä pitkälle ei kannata mennä kuin Ruotsissa on tehty. Voistaisiin tehdä jonkinlainen ”irtautumisen vaikeutettu menettely”, jollakin määräenemmistösäädöksillä. Kyllä keskustelu tästä asiasta on ay-liikkeessä hyvin hermostunut, Sund myöntää. Palkansaajaliike on Sundin mielestä kaventanut edunvalvontaansa. Keskitytään vain kahteen asiaa - rahaan, eli palkkaan ja työaikaan. Hänen mielestään energiaa keskitetään kahden niukan resurssin edunvalvontaan. - On myös valtavasti muita kysymyksiä. On työorganisaation liittyviä kysymyksiä, tulospalkkaus, henkinen työsuojelu jne. Näissä pitäisi olla aktiivisempi. Toimintakyky koetuksella 1999 budjettia tehtäessäAikaisemmista hallituksista tiedetään, että niiden toimintakyky heikkenee noin vuosi ennen vaaleja. Silloin suurien uudistusten tekeminen vaikeutuu tai tulee mahdottomaksi. Lipposen hallituksen toimintakyky on Sundin mielestä koetuksella vuoden 1999 budjetti tehtäessä.
- Kyllä poliittinen tilanne tulee olemaan elokuussa 1998 hirvittävän mielenkiintoinen, Sund ennustaa. - Voi olla, että syntyy henki, että ”vielä pitää näyttää”. Haaveilen jopa sellaisesta, että vuoden päästä nähtäisiin, että työttömyyden puolittaminen on ”ihan haarukassa”. Silloin voisi tehdä hieman reippaampi siirto, arvioi Sund. Olen ”niinistöläinen”- Kokoomus on periteisesti veropuolue. Minulla on sellainen tunne, että Kokoomus tyhjentelee koko ajan pajatsoa. Hiukan hirvittää, että mitä jää jäljelle syksyllä 1998. Olen pikkuisen kauhuissani, ettei vain aiheuteta uusia säästöpaineita.
Sund toivoo kaksivuotista maltillista tulopoliittista sopimusta, jossa lyödään lukkoon myös tuloverotus kahdeksi vuodeksi eteenpäin. - Pitää muistaa, että valtiontalous on rankasti alijäämäinen. Siinä mielessä olen hyvin ”niinistölainen”. Kyllä pöntön pitää kestää nämä kaksi-kolme kasvun vuotta. Se on Lipposen hallituksen suuri kysymys.
Verotuksen osalta on nähtävissä tuloveropohjan ehtymistä. Sund luettelee mm. alkoholiverotuksen tuoton alenemisen yhtenä esimerkkinä.
Sund seuraa huolestuneena veropopulismin kasvua. Uusia ympäristöverokohteita on vaikea löytää. Esimerkkinä jo korkeasta ympäristöperusteisesta verosta hän mainitsee autoilun verotuksen. Pääomaveroprosentin alettava kolmosella- Kiinteistöverotus on meillä kansainvälisesti verrattuna hyvin alhainen. Sitä voisi mahdollisesti korottaa, vaikka se on hieman verofilosofiani vastaista. Siinä verotetaan varantoa, vaikka virtaa pitäisi.Suurimmat mahdollisuudet verokertymän turvaamiseksi Sund näkee pääomaverotuksen puolella. Toisaalta hän myöntää, ettei tämä hallitus siihen tule koskemaan, koska pääomaverotusta on nostettu 25:stä 28:aan prosenttiin ja että siitä on hallitusohjelmassa sovittu. - Peruste jättää pääomavero alhaiseksi oli siitä päätettäessä oikea. Haluttiin houkutella pääomia, kun meillä oli ns. ”maariskiä”. Nythän tämä maariski on kadonnut. Meillähän on D-markan korkotaso. Eli alkuperäinen perustelu on tavallaan poistunut. Vaikka seuraavien eduskuntavaalien vaalitavoitteita ei Vasemmistoliitossa ole asetettu, niin Sund arvelee, että eräs vaatimus tulee olemaan se, että pääomaverokanta alkaa kolmosella. Kokoomuksella kadehdittava asemaKokoomuksella on Lipposen hallituksessa Sundin mielestä kadehdittavan herkullinen positio. Tilanne on sopinut Kokoomuksen tavoitteiden ajamiseen.- Valtiovarainministeri-puheenjohtaja yhdistelmä on vahva. Hallitusohjelman tulkinta ja ”löysät” on taitavasti hoidettu, Sund tunnustaa. Muutama asia on jäänyt vasemmistoliiton puoluesihteerin hampaankoloon. - Viime budjetissa kokoomus teki öisen yllätyshyökkäyksen tuloverotuksessa. Siinä kokoomus vei ja muut vikisi. Toinen asia on elinkeinokeskusten johtajat. Kokoomus ja demarit pyöristivät oman osuutensa ylöspäin ja muiden alaspäin. Silti häntä häiritsee väite, siitä, että kokoomus hallitsisi hallitustilannetta. Sundin mielestä kukaan ei ole tässä hallituksessa saanut juuri enempää kuin mitä hallitusohjelma antaa. Hänestä on selvää, että toiseksi suurin hallituspuolue saa poliittisesti enemmän kuin vasemmistoliitto. On selvää, että parlamentaarinen koko vaikuttaa poliittiseen painoarvoon.
MAX MICKELSSON |
POLITIIKKA -SIVULLE