Työntekijäjärjestöt torjuvat työnantajien tupo-vaatimukset

Työnantajat julkistivat tupo-tavoitteensa



Teollisuus ja työnantajat julkisti keskiviikkona tupo-tavoitteensa. Ne eivät herättäneet laajaa riemua työntekijäpuolella.


TT pitää tärkeänä, että alkaneissa tupo-neuvotteluissa sovitaan yrityskohtaisiin joustoihin liittyvistä menettelytavoista. Myös niistä tes:iin sisältyvistä asioista, joista voidaan poiketa silloin, kun yrityksen taloudellinen tilanne sitä vaatii.

Muista sopimuskysymyksistä TT nosti tapetille alkupalkat, jotka harjoittelijoiden, vastavalmistuneiden nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta tulisi voida aluksi sopia vapaasti työnantajan ja työntekijän välillä.

Työrauhajärjestelmää TT ehdottaa uudelleenarvioitavaksi samoin kuin pekkaspäiviä niin, että niitä voidaan paikallisesti sopimalla käyttää työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen.

Sosiaalikysymyksistä tärkeimmiksi katsotaan yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajan nostaminen 58 vuodesta 60 vuoteen ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoituksen vakiinnuttaminen pysyvällä lailla niin, että valtio vastaa päivärahan perusturvaosasta. Ajastaan jälkeen jäänyt erorahajärjestelmä tulisi TT:n mielestä lopettaa.

Palvelutyönantajat tavoittelee pitkää tupoa

Palvelutyönantajat tavoittelee tuloratkaisua, joka ulottuisi pitkälle kevääseen vuonna 2000. Yksityisten palvelualojen työnantajien keskusjärjestö perustelee sopimuskauden ajoitusta joulu- ja alennusmyynneillä.

Palvelutyönantajien tavoittelema sopimus poikkeaa selvästi palkansaajien esittämästä aikataulusta. Palvelutyönantajat haluaa sopimuksen päättyvän 31. maaliskuuta 2000. Sen sijaan SAK, STTK ja Akava toivovat sopimuksen päättyvän lokakuun lopussa tai myöhäissyksyllä 1999.

Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Palvelutyönantajista huomauttaa, että nykyinenkin sopimus on kaupan ja energian alalla muita kuukauden pitempi eli voimassa helmikuun loppuun.
- Joulumyynnin ja vuodenvaihteen alennusmyyntien ajalle ei haluta minkäänlaisia työrauhahäiriöitä, perustelee Palvelutyönantajien johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen aikataulua.

Lisää paikallista sopimista

Palvelutyönantajat haluaa neuvotella työaikajoustoista ja vaatii paikallisen sopimisen lisäämistä sekä työlainsäädännössä että työehtosopimuksissa. Vuosilomalain järjestö uudistaisi kokonaan.

Isän itsenäistä vanhempainlomaa pitäisi Palvelutyönantajien mielestä lisätä pidentämättä vanhempainloman kestoa. Oppisopimuskoulutuksen järjestö laajentaisi koskemaan myös osa-aikatyötä tekeviä.

Järjestö haluaa myös myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Työttömyyseläkkeen sijasta Palvelutyönantajat suosisi siirtymistä osa-aikaeläkkeelle. Myös koulutus- ja erorahaston tehtävät ja tarkoituksenmukaisuus on arvioitava uudelleen, järjestö esittää.

Verotuksen painopistettä Palvelutyönantajat siirtäisi työn verotuksesta muihin muotoihin. Työn verokiilaa pitäisi kaventaa, järjestö vaatii.

Palvelutyönantajat haluaa TT:n tavoin puuttua työrauhajärjestelmään ja toivoo sen osalta uutta arviointia.

Palkansaajajärjestöt tyrmäävät esitykset

Palkansaajajärjestöt eivät hyväksy työnantajien keskiviikkona julkistamia vaatimuksia tulopoliittisen kokonaisratkaisun synnylle. Sekä SAK että toimihenkilöjärjestö STTK katsovat, että ne tähtäävät monin tavoin palkansaajien aseman heikentämiseen, mutta eivät puutu työelämän todellisiin epäkohtiin.

Kaikki kolme keskusjärjestöä kiinnittävät huomiota mm. työssä jaksamiseen liittyvien ongelmien sivuuttamiseen.
- Työnantajien esityksissä niitä ei ole huomioitu laisinkaan, sanoi Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok).

Palkansaajajärjestöt arvostelevat lisäksi työnantajien penseätä suhtautumista nuoriin ja vastavalmistuneisiin työntekijöihin.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen (SDP) mukaan työnantajien ehdotukset eivät kohdistu esimerkiksi työttömyyteen tai naisvaltaisten alojen asemaan. Sen sijaan niissä tarjotaan pitkä lista työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

Ihalainen mainitsee esimerkkeinä minimipalkkojen poiston nuorilta, pienten yritysten työntekijöiden sopimussuojan heikentämisen, eläkeiän noston ja työaikojen pidentämisen.
- Työnantajaesityksistä voisi päätellä, että tavoitteiden valmistelussa ovat vakiintuneet työnantajapaperit ja Suomen Yrittäjien kirjelmät menneet sekaisin, Ihalainen hämmästeli.

SAK:n mukaan useat nyt tehdyistä ehdotuksista ovat ristiriidassa työnantajajärjestöjen viimeaikaisten kannanottojen ja sitoumusten kanssa. Ihalainen viittaa viime keväänä laatimaan yhteiseen EMU-kannanottoon, jossa osapuolet korostivat työehtosopimusten vähimmäisehtoluonteen ja sopimusten yleissitovuuden merkitystä.

Eläkeiän nosto ei järjestöille kelpaa

Myös toimihenkilöjärjestö STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljung (SDP) torjuu työantajien tupo-vaatimukset.

Hänen mielestään jo nykyisessä sopimuksessa on riittävästi yrityskohtaisia joustomahdollisuuksia. Swanljungin mukaan esimerkiksi harjoittelijoita, vastavalmistuneita ja pitkäaikaistyöttömiä ei voi palkata työhön alle minimiehtojen.

Palkansaajajärjestöissä kummastellaan myös työnantajien eläke-esityksiä. Sekä STTK että SAK ovat vaatineet 55-vuotiaille oikeutta osa-aikatyöhön ja osa-aikaeläkkeeseen.

STT-IA
31.10.1997


POLITIIKKA -SIVULLE