Marjo Matikainen-Kallström kirjoittaa kokemuksistaan EU-parlamentissa

Eturintamassa



Olen toiminut Euroopan parlamentissa nyt reilut kolme kuukautta. Tämä aika on mennyt suurelta osin uusiin asioihin tutustumisessa. Uudet suomalaiset eurokansanedustajat aloittivat työnsä siitä, mihin edelliset lopettivat.


Vuoden vaihteen jälkeen Euroopan parlamentti vaihtoi valiokuntien kokoonpanoja ja niin minunkin valiokuntani muuttuivat hiukan. Toimin varsinaisena jäsenenä valiokunnassa, joka käsittelee tutkimus-, teknologia- ja energiakysymyksiä sekä varajäsenenä kulttuuri-, koulutus-, nuoriso- ja mediavaliokunnassa ja kansalaisvapauksien ja sisäasioiden valiokunnassa. Minut valittiin myös ETA-valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi.

Valiokunnat kokoontuvat julkisesti

Työ Euroopan parlamentin valiokunnissa on poikkeaa paljon Suomen eduskunnan valiokuntatyöstä.

Yksi ero on se, että Euroopan parlamentin valiokunnat ovat kooltaan sangen suuria. Niissä voi toimia lähes seitsemänkymmentä edustajaa varsinaisina jäseninä. On selvää, että silloin työ ei ole kovin intiimiä. Valiokuntatyötä voisi pikemminkin kuvailla pikkuparlamentiksi.

Salit ovat suuria ja niitä reunustavat tulkkien kopit, sillä kaikki puheenvuorot tulkataan edustajan äidinkielelle. Saleissa on läsnä suuri joukko toimikuntien virkailijoita, komission edustajia ja parlamentaarikkojen avustajia. Samoin valiokuntien saleissa on varattu paikat yleisölle. Valiokuntien istunnot eivät siis ole suljettuja kuulemistilaisuuksia, vaan avoimia kokouksia.

Saleissa onkin vilkasta liikehdintää; monet eivät osallistu istuntoihin ollenkaan ja tarjoilijat kaatelevat istunnon aikana kuppeihin kahvia.

Tiede ei ole magiaa

Omassa toiminnassani teknisen koulutuksen saaneena minulle ovat tietysti läheisiä asiat, jotka koskettavat suomalaista teknisen alan tieto-taitoa. Suurin työsarkani on ollut tutkimus-, koulutus- ja energia-asioita käsittelevässä valiokunnassa. Sen asialistaa täyttävät niin juomaveden laatua koskevat säädökset kuin lääketieteeseen kuuluvat asiat.

Valiokunnissa muotoillaan parlamentin vastauksia ja korjausehdotuksia komission tekemiin esityksiin tai parlamentin jäsenten erilaisiin raportteihin.

Valiokuntien työn yhteydessä pystyy hyvin saamaan esille suomalaisen näkökulman moneen asiaan. Yksi tällainen oli esimerkiksi puhtaaseen veteen liittyvä problematiikka. Suomalaisille puhdas juomavesi ei ole vielä ollut yhtä hankala kysymys, kuin se on monella alueella Euroopassa.

Tämän vuoksi parlamentille esitettiin, että juomavedessä ei saa olla kuin tietty määrätty määrä orgaanisia aineita. Manner-Euroopassa raja-arvon ylittäminen kertoo siitä, että juomavedessä olisi liikaa puhdistusaineita, eli että jäteveden puhdistus ei toimi. Mutta Suomessa vastaavat luvut kertovat vain siitä, että juomavesi on puhdasta pintavettä. Sen vuoksi suomalaisille oli tärkeää saada tämä tieto EU-säännöstöön.

Kyse on siis monessa kohdin aivan normaaliin elämään liittyvistä asioista, joissa tärkeää on tuoda esille meidän näkökulmamme. Ja työtä siinä riittää.

Valiokunnissa, joissa olen varajäsenenä, käsitellään nimensä mukaisesti nuoriin liittyviä asioita alkaen koulutuksesta ja nuorisokulttuurista päätyen urheiluun liittyviin asioihin. Kansalaisvapauksien ja sisäasioiden valiokunnassa käsitellään puolestaan mm. huumeisiin ja EUROPOLiin eli europoliisiin liittyviä asioita.

Täysistuntojen hienouksia

Varsinainen päätöksenteko tapahtuu täysistunnoissa, jotka pidetään noin kerran kuukaudessa viikon mittaisina kokouksina Strasbourgissa ja välillä muutaman päivän mini-istuntoina Brysselissä.

Täysistuntoviikolla ei juuri kellon ajalla ole merkitystä. Työtä tehdään aikaisesta aamusta yöhön saakka. Täysistuntopuheenvuoroja ei yksittäinen edustaja aina saa. Tämä on sikäli luonnollista, että jos jokainen parlamentaarikko pitäisi edes minuutin pituisen puheenvuoron kunkin käsiteltävän asian yhteydessä, niin yhdestä asiasta keskusteltaisiin vähintään 11 tuntia.

Nuorena Euroopassa

Euroopan parlamenttia on joskus kuvattu vanhemman polven poliitikkojen paikaksi. Mutta asian voi ymmärtää toisinkin: on ollut hienoa tavata niitä ihmisiä, joille Euroopan unioni merkitsee todellista eurooppalaista rauhanprosessia. Mielestäni vanhemman polven edustajat ovat toivottaneet meidät nuoremmat lämpimästi mukaan.

Nuorilla on siis suhteellisen paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Toisaalta pelkkä nuoruus ei vielä tuo mukanaan tietoa ja taitoa. Euroopan parlamentin jäsenenä olen saanut tutustua uusiin asioihin ja harrastaa myös kielillä ja käsillä puhumista.

Nuorten kyky tulla toimeen eri kulttuurien parissa ei synny vain koluamalla lähiseudun kapakoita. Nuorten täytyy jo koulutuksen yhteydessä saada mahdollisimman paljon kokemusta ulkomailta. Siksi Euroopan unioni korostaa sangen voimakkaasti erilaisia vaihto-ohjelmia.

Yksi näistä on Leonardo-ohjelma, joka on suunnattu ammattioppilaitoksille. Vaihto-ohjelmaan käytetään varoja kuluvana vuonna noin 640 miljoonaa markkaa. Ohjelmaan arvioidaan osallistuvan vajaat 800 erilaista hanketta ja 10 000 erilaista järjestöä.

Pelkät luvut eivät kuitenkaan kerro sitä, että Leonardo-ohjelman avulla halutaan tarjota nuorille mahdollisuuksia uusien taitojen hankintaan, lähentää yrityksiä ja oppilaitoksia, ehkäistä syrjäytymistä, edistää koulutusinvestointeja sekä lisätä tietotekniikan käyttöä.

Yksittäisellä ohjelmallakin on siis paljon yleviä ja hienoja tavoitteita. Muissa oppilaitoksissa opiskeleville on myös omat ohjelmansa kuten Erasmus.

Euroopan parlamentin rooli näissä ohjelmissa tulee esille varsinkin budjetin hyväksymisen yhteydessä. Parlamentti voi esittää erilaisia muutoksia EU:n budjettiin, ja monet ehdotukset koskevat juuri ohjelmien rahoituksen kasvattamista.

Nuoria Eurooppaan - nuorten Eurooppa

Kokoomuksen Nuorten Liitto on ollut mukana Suomen integroimisessa Eurooppaan. Ei siis ole ihme, että kokoomusnuoret ovat nyt mukana uudistamassa eurooppalaista konservatiivien ja kristillisdemokraattien nuorten ryhmittymää.

Euroopan parlamentin porvariryhmän EPP:n eli Euroopan kansanpuolueen läheisyyteen perustetaan uusi eurooppalainen nuorisojärjestö: Youth of the European People´s Party (YEPP), ”Euroopan nuorten kansanpuolue”.

Kokoomuksen europarlamenttiryhmä haluaa tukea suomalaisten nuorten kansainvälistymistä ja tarjoamme harjoittelumahdollisuutta Euroopan parlamentissa.

Käytännössä kyse on siitä, että nuori hankkii harjoittelulle rahoituksen Suomesta vähintään kolmen kuukauden jaksolle. Esimerkiksi Kansainvälisen harjoittelun keskus (CIMO) myöntää määrärahoja Euroopan parlamentissa tapahtuvaan työharjoitteluun. Tarkempia tietoja voitte tiedustella ryhmäkansliastamme tai avustajiltamme.

Minulle Euroopan unioni merkitsee paljon työtä joka alueella kaikille nuorille niin Suomessa kuin täällä Brysselissäkin.

MARJO MATIKAINEN-KALLSTRÖM
Bryssel
30.1.1997


OTSIKKOSIVULLE