YK tilastoi maailman hyvinvointia:

Suomi kahdeksannella sijalla

Inhimillisen kehityksen indeksi arvioi kolmea eri ulottuvuutta: odotettavissa olevaa elinikää, koulutustasoa sekä henkeä kohden laskettua bruttokansantuotetta.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen edelle kiilaavat Norja ja Islanti. Taakse jäävät Ruotsi ja Tanska. Suomalaiset ovat paremmin koulutettuja kuin muut pohjoismaalaiset, mutta BKT (17 417 USD) henkeä kohden on selvästi muita pohjoismaita alempi.

Työttömyys synkistää suomalaisten asemaa

Suomi painii työttömyysongelmansa kanssa lähinnä samassa sarjassa Kroatian kanssa. Erityisesti nuorisotyöttömyys, joka meillä asettuu noin 30 prosentin paikkeille, on noin kaksi tai kolme kertaa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa - ja myös huomattavasti korkeampi kuin muissa eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa.

Työttömyysongelma syventää sen rakenne. Yli vuoden työttömänä olleita, eli pitkäaikaistyöttömiä on raportin mukaan noin kolmasosa suomalaisista työttömistä. Mitä pidempiaikaista työttömyys on kestoltaan, sen vaikeampi on palata takaisin työelämään - työmarkkina-asema heikkenee selvästi työttömyyden pitkittyessä.

Mielenkiintoista tilastotietoa

• Suomalaiset elävät keskimäärin 76,3 -vuotiaiksi. Pisimpään elävät japanilaiset (79,8).
  
• Suomessa oli vuosina 1988-1994 lääkäri jokaista 405 asukasta kohden, italialaisilla yksi 211 asukasta kohden. Malawissa oli yksi lääkäri kullekin 50 000 ihmiselle.
  
• Suomessa miehistä tupakoi noin 35 prosenttia ja naisista noin 17. Luvut ovat pohjoismaisessa vertailussa matalia.
  
• Vuonna 1991 suomalaiset joivat keskimäärin 7,4 litraa absoluuttista alkoholia henkeä kohden. Kaikkein janoisimpia olivat luxemburgilaiset, jotka kuluttivat keskimäärin 12,3 litraa henkeä kohden. Pohjoismaiden kärkitila meni Tanskaan 9,9 litralla.
  
• Vuosina 1990-1993 Suomessa oli 366 sydäntautikuolemaa ja 212 syöpäkuolemaa jokaista 1000:ta yli 65-vuotiasta miestä kohden. Naiset ovat miehiä terveempiä, jokaista 1000 naista kohden oli 351 sydäntautikuolemaa ja 151 syöpäkuolemaa samassa ikäluokassa.
  
• Vuonna 1995 Suomessa havaittiin 0,8 Aids-tapausta jokaista 100 000 asukasta kohden. Tilanne on meillä pohjolan paras. USA:ssa tapauksia oli 15,2 jokaista 100 000 asukasta kohden ja Espanjassa 15,7.
  
• Kaikista julkisista menoista terveydenhuoltoon käytettiin Suomessa 14,7 prosenttia vuosina 1989-1990, mikä on samaa luokkaa Yhdysvaltojen 14,8 prosentin kanssa. Vuonna 1991 terveydenhuoltokustannukset olivat 8,9 prosenttia BKT:stä.
  
• Suomen väestön kasvuvauhti on 0,4 prosenttia vuodessa. Väestöstä 14 prosenttia on yli 65 -vuotiaita.
  
• Suomen väestöstä kaupungeissa asuu 63 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuu 28 prosenttia suomalaisista.
  
• Sukupuolisuhteutetussa indeksissä Suomi sijoittuu maailmantilastossa seitsemännelle sijalle.
  
• Suomalaisista työntekijöistä 72 prosenttia kuuluu ammattiliittoon. Työntekijöiden keskiansiot nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuosina 1982-1992.
  
• Vuonna 1993 suomalaiset teollisuustyöntekijät tekivät keskimäärin töitä 38 tuntia viikossa. Englannissa töitä paiskittiin 43 tuntia viikossa ja Tanskassa 32 tuntia.
  
• Suomen budjettivaje vastasi 15,4 prosenttia BKT:stä. Vaje on teollisuusmaiden välisessä vertailussa suurimpia.
  
• Korkeamman asteen koulutukseen osallistuu 27 prosenttia opiskelijoista. Koulutusmenot vastaavat 6,6 prosenttia BKT:stä.
  
• Suomessa on neljä tiedemiestä ja/tai teknisen alan ammattilaista 1000 asukasta kohden. Maailmantilastossa Ukraina johtaa seitsemällä tuhatta asukasta kohden. Japanissa luku on kuusi.
  

MAX MICKELSSON
4.7.1997