Tulevaisuus EMU:n ulkopuolella kylmää brittejä

Euromaat ottavat vallan unionissa



EU:n talousministerien maanantainen kokous vahvisti käsitykset siitä, että tavalla tai toisella maanosamme talouspoliittinen valta keskittyy jatkossa EMU-maille. Erityisen kylmää kyyti on briteille.


Talouspoliittisen vallan osittainenkin luisuminen muiden käsiin on katkera pettymys niille, jotka uskoivat, että työväenhallitus palauttaisi Britannian EU:n vallan ytimeen.

Valtionvarainministerit eivät vielä maanantaina päässeet sopimukseen EMU:n kolmanteen vaiheeseen ensimmäisenä siirtyvien euro-maiden yhteistyöstä.

Neljä euroalueen ulkopuolelle jäävää maata eli Britannia, Ruotsi, Tanska ja Kreikka eivät hyväksyneet minkäänlaista mainintaa, jossa olisi vahvistettu euromaiden keskinäinen talouspoliittinen yhteistyö, johon ne eivät pääsisi osallistumaan.

Niinistö kannattaa keskustelufoorumia

Jälkeenpäin esimerkiksi Suomen valtionvarainministeri Sauli Niinistö totesi omassa lehdistötilaisuudessaan, että yksi vaihtoehto on myös euromaiden yksipuolinen julistus yhteistyön aloittamisesta. Suomen kantana on Niinistön mukaan, että euromaat tarvitsevat keskinäistä keskustelua.

Ranskan valtionvarainministeri Dominique Strauss-Kahn oli Niinistöä suorasukaisempi. Ranskalaisen lausunnot EMU:n kolmannen vaiheen ulkopuolelle jäävien maiden asemasta tuntuivatkin Britanniassa siltä, kuin veistä olisi käännetty haavassa.

- Me yritimme selittää heille, että olimme valmiita informoimaan heitä ja ottamaan heidät mukaan, mutta he eivät pitäneet siitä, joten me emme sitten informoi heitä ja se siitä. Naimisissa olevat ihmiset eivät halua ulkopuolisia makuuhuoneeseensa, Strauss-Kahn kuvaili yhteisen valuutan jakamisen intiimiyttä.

Ranskan hallitukselle euromaiden talouspoliittinen yhteistyöelin olisi tärkeä vastapaino itsenäisen Euroopan keskuspankin poliittisena kontrolloijana. Esimerkiksi Suomelle kyse on lähinnä välttämättömän keskustelufoorumin perustamisesta.

Euromaiden yhteistyö institutionalisoituu tavalla tai toisella. Riippumatta siitä tapahtuuko keskustelu epävirallisissa vai virallisissa euro-maiden kokouksissa, on sen ulkopuolelle jäävien maiden huoli oman aseman heikkenemisestä aiheellinen. Osaltaan se houkuttelee mm. Britanniaa ja Ruotsia harkitsemaan EMU:un liittymistä.

Vastuuta yhtenäisyydestä

Vastuu unionin poliittisesta yhtenäisyydestä jää samalla euromaiden kannettavaksi. Usealla nopeudellakin etenevässä integraatiossa on huolehdittava siitä, että kaikki jäsenmaat kulkevat samaan suuntaan. Siksi tietty hienotunteisuus erityisesti brittien kanssa olisi paikallaan.

Britannia on yksi EU:n suurista jäsenmaista, ja sen talouden volyymi on huomattava. Pelkkää keppiä käyttämällä saarivaltakuntaa tuskin saadaan motivoitua yhteistyöhön.

EU:n puheenjohtajamaa Luxemburgilla onkin nyt tärkeä tehtävä toimivan ratkaisun löytämisessä. Unionin on säilytettävä kyky ratkaista joukko muitakin merkittäviä tulevaisuuden päätöksiä, kuten laajeneminen.

Toisaalta euron ulkopuolelle jäävien maiden on päätettävä siitä hyväksyvätkö ne yhdessä päätöksen "Euroklubista", vai ottavatko ne sen riskin, että euromaat kokoontuvat EU-sopimusten valvonnan ulkopuolella epävirallisesti.

Britit kuumana

Brittilehdet käsittelivät aihetta keskiviikkona varsin laajasti. Esimerkiksi Financial Timesin Lionel Barber totesi kylmän tosiasian.

- Nyt me siis tiedämme sen. Ei erityiskohtelua Britannialle. Ei enää illuusioita siitä, että Lontoon City, Britannian talouden koko tai "Blair -ilmiö" muuttaisivat sitä tosiasiaa, että tulevaisuus EMU:n ulkopuolella tulee olemaan paljon kylmempää. --- Samalla paljastui työväenpuolueen "Euroopan johtajuus” -retoriikan tyhjyys ja sen pelko toisen luokan jäsenyydestä Euroopan unionissa, Barber kirjoitti.

Työväenpuolueen ajatuksena on ollut, että Britannia liittyy kyllä euromaiden joukkoon, mutta vasta seuraavien vaalien jälkeen, ehkä vuonna 2002. Puolue on siis asettanut vaalivoiton etusijalle.

- Työväenpuolue mitä ilmeisimmin aliarvioi nopeuden, jolla asiat etenevät sen jälkeen kun EU-johtajat ovat valinneet yhteisvaluutan jäsenet ensi toukokuussa. --- Se voi merkitä sitä, että Britannialle tulee vaikeuksia ottaa niitä kiinni, Barber jatkoi.

Barber suosittaakin Blairia hyväksymään sen, että euromaat pitävät kokouksiaan. Samalla Britannia voisi vaatia yhteistä julistusta siitä, että Ecofin säilyy unionin talouspoliittisen päätöksenteon pääareenana jatkossakin.

JORI ARVONEN
5.12.1997


TALOUS -SIVULLE