SAK:n kysely: 86 prosenttia kannattaa laajaa tupoaIhalainen vetoaa laajan tulosopimuksen puolesta
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) odottaa STT:n sunnuntaisessa haastattelussa, että merkittävillä aloilla syntyy neuvottelutuloksia työehtosopimuksista jo alkuviikolla. Kyselyn mukaan 86 prosenttiä SAK:n jäsenistä pitää tulosopimuksen ehtona sitä, että kaikki keskeiset alat tulevat siihen mukaan.
Ihalaisen mukaan tulosopimuksen kohtalo selviää kuitenkin vasta viimeisinä tunteina ennen takarajaa. Ihalainen odottaa päänavausta lähinnä liikealalta, valtion sektorilta ja metalliteollisuudesta. Metallin työehtosopimuksesta neuvotellaan seuraavan kerran maanantaina iltapäivällä. Ammattiliittojen on määrä ilmoittaa osallistumisestaan tulosopimukseen torstaihin kello 16 mennessä. Samana iltana kello 21 suuri neuvottelukunta kokoontuu toteamaan tilanteen. Uusi kaksivuotinen tulosopimus on määrä allekirjoittaa perjantaina.
Ihalainen korostaa, että tupo ei kestä yhdenkään merkittävän osapuolen jäämistä sivuun. Ihalainen pitää riskitekijänä kahden vuoden aikana kasautuneita alakohtaisia ongelmia. Hän muistuttaa, että liittojen neuvotteluissa on nyt enemmän sovellettavaa kuin kaksi vuotta sitten. Toisaalta Ihalainen uskoo, että neuvotteluja saattavat helpottaa nykyisestä sopimuksesta saadut hyvät kokemukset.
Ihalainen on sitä mieltä, että henkisesti osapuolet eivät enää jaksa yrittää uutta tuloratkaisua. "Paperiliiton ongelmat täysin ratkaistavissa"Erityisesti SAK:laisen Paperiliiton tilannetta seurataan suurennuslasilla. Ihalaisen mukaan metsäteollisuuden neuvottelut edistyivät ainakin tuloneuvottelujen aikoihin hyvässä ilmapiirissä.- Neuvottelut osoittivat, että alakohtaiset ongelmat ovat täysin ratkaistavissa. Työnantajapuolikin oli tullut selvästi omista asetelmistaan vastaan, Ihalainen kertoo. Ihalainen kuitenkin uskoo, että myös paperialan ratkaisu venyy lähelle takarajaa. Tupon kaatuminen olisi Ihalaisen mukaan tappio ennen muuta työttömille ja pienituloisille. Hän arvioi, että liittokierroksella olisi erittäin vaikea saavuttaa tuloratkaisun takaamaa ostovoimaa, kun hallituksen verokevennykset jäisivät pois. - Silloin pitäisi saada ainakin puolet suuremmat nimelliskorotukset kuin mitä tuloratkaisussa. Monilla aloilla se ei ole mahdollista, Ihalainen painottaa.
Ihalainen haluaa vierittää vastuuta lähipäivien liittojen välisistä sopimusneuvotteluista myös työnantajalle. Ihalainen ihmettelee Härmälän lausuntoaIhalainen sanoo hämmästelevänsä Teollisuuden TT:n hallituksen puheenjohtajan, Enson toimitusjohtajan Jukka Härmälän lausuntoa, jonka mukaan työllisyys jäi sivuun tuloratkaisussa.- Ihmettelen, että hän vähätteli työllistävää vaikutusta. Tämä tulee olemaan merkittävä ratkaisu työllisyyden osalta, Ihalainen vakuuttaa.
Ihalainen toistaa arvionsa siitä, että tupon avulla työttömyys voidaan painaa jopa alle 10 prosentin vuoteen 2000 mennessä. "Työnantaja ajatteli lyhytnäköisesti"Työelämän laatuseikkojen osalta saavutettu tulos jäi varsin laihaksi SAK:n tavoitteisiin nähden, sen Ihalainenkin myöntää. Hänen mielestään työnantaja sortui ajattelemaan liian lyhytnäköisesti.- Ei riittävästi tiedosteta sitä, minkälaisiin olosuhteisiin 2000-luvulla työmarkkinoilla tullaan. Olisi myös elinkeinoelämän kannalta järkevää panostaa enemmän ihmisten jaksamiseen, osaamiseen ja työkykyyn kuin mihin nyt yllettiin, Ihalainen sanoo.
2000-luvulla ongelmana on Ihalaisen mukaan mm. se, että nuoren työvoiman tarjonta vähenee. Ihalaisen mukaan laatutavoitteiden osalta paperi ei ole kuitenkaan "ihan vaatimaton". Hän nostaa esille mm. vuorotteluvapaan korvaustason nostamisen ja osa-aikaeläkkeen uudistukset. "Akavan kanssa ei pysyviä säröjä"Tuloneuvottelujen näkyvin kiista oli Akavan ja SAK:n näkemysero siitä, toteutetaanko toisen vuoden palkankorotukset prosentti- vai markkamääräisinä.Akavassa suututtiin, kun SAK asettui vastustamaan kaavailtuja prosenttikorotuksia. Lopulta päädyttiin perinteiseen sekalinjaan eli markkojen ja prosenttien yhdistelmään. Riidan taustalla on se, että Akava on kannattanut näkyvästi tuloerojen lisäämistä. Ihalainen piti puolestaan merkittävänä sitä, että ratkaisu ei kasvata palkka- ja tuloeroja. - Se on hämmästyttänyt minua, että ammattijärjestö ottaa tavoitteekseen palkka- ja tuloerojen kasvattamisen. Sekä arvojen että politiikan tasolla Akava on selvästi reivannut linjaansa konservatiivisempaan suuntaan, Ihalainen arvioi. Ihalaisen mukaan SAK:ta on loukannut lähinnä se, että Akavan tavoite tulkittiin samalla kannanotoksi SAK:n pyrkimyksiä vastaan.
SAK:n ykkösmies ei kuitenkaan usko järjestöjen väleihin tulleen kärhämästä pysyviä säröjä. SAK:laisista 86 prosenttia kannattaa laajaa tupoaKyselyn mukaan 86 prosenttiä SAK:n jäsenistä pitää tulosopimuksen ehtona sitä, että kaikki keskeiset alat tulevat siihen mukaan. Erityisen tärkeänä kattavuutta pitävät julkisten alojen työntekijät, joista 91 prosenttia edellyttää kaikkien liittyvän tupoon. Tiedot ilmenevät SAK:n syyskuussa tekemästä jäsenkyselystä, johon vastasi 1 027 järjestön jäsentä.Kyselyn mukaan työttömyyden pelko on hieman vähentynyt. Nyt 22 prosenttia kokee työpaikkansa uhatuksi, kun vielä kolme vuotta sitten jopa 40 prosenttia SAK:laisista pelkäsi menettävänsä työpaikkansa. Niin sanottujen pätkätöiden määrä on kyselyn mukaan edelleen lisääntynyt. SAK:laisista 22 prosenttia työskentelee muussa kuin kokopäiväisessä vakituisessa työsuhteessa. Vuosi sitten epätyypillisessä työsuhteessa oli 19 prosenttia järjestön jäsenistä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE