Tutkija varoittaa sekoittamasta arvostelukykyä ja moraalittomuutta



Alho-Sundqvist -tapauksessa poliittiset, juridiset, taloudelliset ja moraaliset ulottuvuudet sekoittuivat tutkija Tuija Parvikon mukaan pahasti keskenään.


- Sundqvist leimattiin talousrikolliseksi ja Alho kylmäverisyydessään ja välinpitämättömyydessään moraalittoman poliitikkotyypin malliesimerkiksi, Politiikka-lehden päätoimittaja Parvikko kirjoittaa lehden tuoreimmassa numerossa.

Kun puhutaan merkittävän asemavallan käyttäjistä, rikollisuus/moraalisuus sekä arvostelukyky tulee Parvikon mielestä pitää tiukasti erillään.

Sundqvistin pankinjohtajana tekemiä virheitä ei Parvikon mielestä ole mielekästä luokitella rikoksiksi.

- Jos Sundqvistin toiminnassa pankinjohtajana on "rikollinen" puoli, se liittyy oman aseman hyväksikäyttöön omien ja sukulaisten bisnesten hoitamisessa. Tämä puoli on kuitenkin varsin vaatimaton verrattuna monien muiden talousrikollisten saavutuksiin, Parvikko toteaa.

Arja Alho taas teki Parvikon mukaan pahan arviointivirheen sen suhteen, mitä kansalaiset yleensä ja jäsenkirjademarit erityisesti muistavat ja mitä eivät.

Alho unohti tai ei tullut ajatelleeksi, että laman aikana velkojensa ja takaustensa kanssa kamppailevat sekä työmarkkinoilta syrjäytyneet ihmiset eivät pysty pitämään kohtuullisena sitä, että demariministeri ei vastusta puolueen entisen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvoitteen huomattavaa alentamista.

- Julkisessa keskustelussa arvostelukyvyn puuttuminen tai pettäminen tulkitaan usein moraalittomuudeksi tai suoranaiseksi rikollisuudeksi. Julkisesta toiminnasta halutaan tehdä selkeäpiirteistä hyvän ja pahan välistä kamppailua, Parvikko kirjoittaa.

Parvikon mukaan samalla unohdetaan, että korkeista moraalisista periaatteista tai johdonmukaisesta maailmankatsomuksen noudattamisesta ei mitenkään välttämättä seuraa hyvää politiikkaa, kun taas arvostelukyvyn pettämisestä miltei väistämättä seuraa huonoa politiikkaa.

STT-IA
5.12.1997


POLITIIKKA -SIVULLE