Valtion henkilöstöllä 82 prosenttia työajasta kuluu varsinaisiin työtehtäviin

Vuosilomalla oltiin 12,5 prosenttia kokonaisajasta. Sairauspoissaoloihin kului 3,2 prosenttia, henkilöstökoulutukseen 1,6 prosenttia sekä muihin palkallisiin poissaoloihin ja yhteistoimintaan 1,1 prosenttia kokonaisvuosityöajasta.

Keskimääräinen loma pidennyspäivineen ja lomarahapäivineen oli viime vuonna valtiolla 31 työpäivää. Sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden oli keskimäärin 1,5 ja sairauspäiviä kahdeksan. Sairaus kesti keskimäärin 5,5 päivää.

Valtion työmarkkinalaitos on tutkinut työvoimakustannuksien kehitystä 30 vuoden aikana. Nyt valmistunut tutkimus on kuudes. Edellinen tehtiin vuonna 1990.

Työvoimakustannustutkimusta tehdään siksi, että henkilöstö on valtiolla pääasiallinen tuotannontekijä. Toimintamenoista kaksi kolmasosaa on henkilöstömenoja.

- Tulosohjaukseen perustuvassa, tuottavuutta, tehokuutta ja taloudellisuutta painottavassa henkilöstön johtamisessa tarvitaan uusia johtamiskäytäntöjä, joissa henkilöstö nähdään keskeisenä menestystekijänä, perustellaan tutkimuksessa.

Valtion budjettitaloudessa henkilöstön kokonaismenot olivat viime vuonna 23,1 miljardia markkaa. Palkkojen osuus tästä oli 17,9 miljardia markkaa.

Työvoimakustannusten osuus valtion menoista on vuosien saatossa muuttunut melkoisesti. Vuonna 1970 osuus oli 29 prosenttia. Viime vuonna vastaava osuus oli vajaat 12 prosenttia.

Syinä tähän ovat olleet virastojen liikelaitostamiset, yhtiöittämiset ja kunnallistamiset. Myös virastoissa tehdyt henkilöstövähennykset ovat vaikuttaneet osuuden pienenemiseen.

STT-IA
5.12.1997