Myös kiista työttömien yhdistelmätuesta saatiin ratkaistua torstaina

Eduskunta hyväksyi verolakien sisällön


Eduskunta löi keskiviikkona sisällöltään lukkoon ensi vuoden keskeiset verolait. Tuloveroasteikkoon tehtiin kahden prosentin inflaatiotarkistus ja työmatkakustannusten vähennysoikeutta leikattiin nostamalla omavastuu 2500 markasta 3000 markkaan.

Vähennyskelpoisten työmatkakulujen enimmäismäärä päätettiin samalla nostaa 16 000 markasta 20 000 markkaan.

Tuloverolaissa määritelty yhteisöveron tuoton jako valtion, kuntien ja seurakuntien kesken muuttuu ensi vuonna. Valtio saa tuotosta 57 prosenttia, kunnat 40 prosenttia ja seurakunnat 3 prosenttia.

Valtio pitää siten kokonaan itsellään yhteisöveroon tehdyn kolmen prosentin suuruisen korotusosuuden. Verokanta nostettiin viime vuoden alussa 28 prosenttiin.

Eduskunta hylkäsi äänestyksissä opposition tekemät muutosesitykset. Keskusta olisi halunnut korottaa kunnallisverosta tehtävän ns. kannustinvähennyksen jo ensi vuonna 7 000 markkaan, laskea työmatkakulujen vähennyksen alarajan 2 200 markkaan ja ulottaa kotitalouksien työllistämiseen liittyvän verovähennysoikeuden koko maahan.

Oppositio syytti verokeskustelussa hallitusta kokonaisveroasteen nostamisesta ja verotuksen keinoin tapahtuvan työllistämisen laiminlyömisestä. Hallituspuolueiden riveistä puolestaan korostettiin, että hallitus on pysynyt tuloverotuksen keventämiselle asettamissaan tavoitteissa eli prosenttiyksikön vuosivauhdissa. Myös työttömyys on kääntynyt selvään laskuun.

Sairausvakuutusmaksuun pienehköt kevennykset

Äänestyksissä hyväksyttiin lisäksi ensi vuotta koskevat sosiaaliturvamaksut. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu alenee 0,40 pennillä. Sitä maksetaan 1,50 penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä ja 1,95 penniä 80 000 äyriä ylittävältä osalta.

Eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,30 penniä, joten eläketulon perusteella maksettava sairausvakuutusmaksu alenee yhteensä 0,70 penniä. Oppositio halusi vielä suurempia alennuksia. Jaakko Laakso (vasl) tuki äänestyksessä ainoana hallituspuolueen kansanedustajana keskustan esitystä.

Eduskunta hyväksyi keskiviikon istunnossaan myös vuoden toisen lisätalousarvion, jossa myönnetään varoja Postipankin ja Suomen vientiluoton yhtiöjärjestelyyn.

Lisäbudjetti panee liikkeelle myös PT-konsernin teletoiminnan yksityistämisen. Sitä varten konserni jaetaan kahteen erilliseen yhtiöön. Postitoiminta jää vielä kokonaan valtion omistukseen.

Äänin 113-38 hylättiin perussuomalaisten Raimo Vistbackan muutosesitys, jolla tähdättiin Posti Oy:n muuttamiseen valtion liikelaitokseksi.

Yhdistelmätuesta syntyi sopu

Eduskunnassa kiistaa aiheuttaneesta työttömien yhdistelmätuesta on syntynyt alustava sopu. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat pääsivät asiasta yhteisymmärrykseen torstaina aamupäivällä.

Ratkaisun mukaan tuen avulla saadun työsuhteen ajasta kolmasosa kerryttää työttömyysturvan työssäoloehtoa.

Hallitus oli esittänyt, että yhdistelmätuella luotu työ ei kartuttaisi työssäoloehtoa lainkaan. Asialla on merkitystä pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat 500 päivän jälkeen menettäneet oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Pääseminen uudelleen päivärahan piiriin edellyttää yhteensä 10 kuukauden työssäoloa.

Ryhmäjohtajien neuvottelussa mukana ollut työasiainvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Lindroos (SDP) oli vielä hivenen varauksellinen. Hän sanoi keskustelevansa ennen lopullista kannanmäärittelyään oman ryhmänsä valiokuntaedustajien kanssa.

Lindroos ja useimmat muut valiokunnan vasemmistoedustajat ovat aiemmin vaatineet pitemmälle menevää muutosta.

Yhdistelmätuki on entisiä tukia yhdistelmällä luotu uusi järjestely. Tavoitteena on auttaa työelämän syrjään sellaisia, joiden työllistäminen ei entisin keinoin ole onnistunut. Työnantajalle maksettava tuki on 5 000 markkaa kuukaudessa ja sitä voi saada enintään 12 kuukauden ajan. Työnantaja voi saada tukea 5 000 markkaa kuukaudessa enintään 12 kuukauden ajan.

Riita puhkesi jo aiemmin

Asian nouseminen loppusyksyn riidaksi oli tiedossa jo ennakolta. SDP:n ja vasemmistoliiton ay-siipien edustajat arvostelivat hallituksen esitystä voimakkaasti alusta alkaen. Ministeri Liisa Jaakonsaaren lakiesityksen lähetekeskustelussa lokakuussa esittämät perustelut eivät menneet perille.

Jaakonsaari sanoi silloin, että ilman työssäoloehdon karttumista uusi tuki auttaa juuri niitä työmarkkinoilta pudonneita, joiden on kaikkein vaikeinta saada työpaikkaa itselleen.

Työssäoloehdon karttuminen sen sijaan tekisi Jaakonsaaren mielestä tuesta vain uuden keinon, jolla työtön voi uudistaa oikeutensa päästä kiinni ansiopäivärahaan. Lindroos ennakoi jo silloin, että "kiista ratkaistaan joulun kynnyksellä hallituspuolueiden ryhmäjohtajien arvovallalla".

Koulutusvakuutukseen tuli pieni parannus

Ryhmäjohtajat sopivat keskiviikkona pienestä parannuksesta ns. koulutusvakuutukseen, joka ensi vuonna laajenee koskemaan muitakin työttömiä kuin vain pitkään ilman työtä olleita.

Hallitus esitti tuen ehdoksi, että työttömän on täytynyt olla työssä vähintään yhteensä 10 vuotta edellisten 15 vuoden aikana ja työttömänä vähintään 4 kuukautta edellisten 12 kuukauden aikana. Lakiesitystä muutetaan nyt eduskunnassa niin, että äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalla oltu aika otetaan huomioon, kun työssäolovuosia lasketaan.

STT-IA
5.12.1997

POLITIIKKA -SIVULLE