Lamminen: Suomi tarvitsee helikoptereita



Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen katsoo, että puolustuksemme uskottavuus edellyttää helikopterien hankintaa. Hornet-kauppojen rasittamat puolustusvoimat eivät kuitenkaan hänen mukaansa kestä enää uutta suurhanketta ilman lisävaroja. Tarvitaan hengähdystauko.


Kalevi Lammisen mukaan kansanedustajat eivät pysty saamiensa selvitysten pohjalta arvioimaan helikopterihankinnan merkitystä sen koko laajuudessa. Parlamentaarikot voivat hänen mukaansa vain arvuutella hankkeen kokonaiskustannuksia ja vaikutuksia maanpuolustuksen kokonaisuuteen.

- Kyse on Suomelle täysin uudesta aselajista. Puolustusvoimissakin vain kokeneimmat asiantuntijat kykenevät arvioimaan hanketta kaikkine vaikutuksineen. Miten siis kansanedustajat osaisivat edes esittää oikeita kysymyksiä asiantuntijoille, joiden on luvattu avoimesti vastailevan.

- Olen itse kysellyt ja koettanut selvittää hankkeen laajuutta ja sen vaikutuksia, mutta tältä pohjalta se on kovin vaikeaa, Lamminen valittaa.

Hän kertoo puhuneensa helikopterihankinnan ongelmallisuudesta jo maaliskuun puolessa välissä.

- Minua on siis turha syyttää siitä, että olisin herännyt asiassa liian myöhään. Keskustelun lopputulosta on nyt kuitenkin vaikea arvioida, sillä monet ovat käytäväkeskusteluista päätellen huomanneet vasta nyt mistä oikein on kysymys.

Lisää rahaa

Lamminen pelkää Hornet-hankinnasta tutun kuvion toistuvan tälläkin kertaa.

- Haluan kaikkien olevan tietoisia ongelmista, ettei sitten taas tarvitsisi selitellä ”enpä silloin tiennyt, että se tarkoitti tätä”.

- Monilla kansanedustajilla oli Hornet-kauppoja tehtäessä se harhaluulo, että ne kustannetaan omalta, ei puolustusvoimien yleiseltä momentilta. Niin ei ollut, ja siitä on seurannut huomattavia vaikeuksia puolustusvoimille.

Hengähdystauko Hornetien jälkeen

- Pelkään, että kun vuonna 2000 maksamme vielä Horneteja, niin samalla helikopterihankinta alkaa jo rasittaa puolustusvoimien budjettia.

Se olisi Lammisen mielestä askel pimeään.
- Silloin ei jäisi tilaisuutta huolehtia puolustusvoimien muista osista. Hornetien jälkeen tarvittaisiin siis hengähdystauko tai lisää varoja puolustusmäärärahoihin. En kuitenkaan usko, että tästä talosta sellaista tahtoa löytyy.

- Puolustusvoimien toimintakykyä arvioitaessa on myös huomattava, että tämä hanke on osa valmiusjoukon perustamista. Se ei sinänsä suoraan tule siis vain oman maanpuolustuksemme lisäksi, Lamminen muistuttaa.

- Hävittäjähankintojen jälkeen tilanne on monilta osin se, että Hornetit lentävät ja muu seisoo. Myös koulutuksesta on jouduttu supistamaan ankarasti.

- Pitäisiköhän yrittää saada Venäjältä velkojen lyhennyksenä, Lamminen kysyy.

Puolustusvoimien AY-mies?

Lamminen on myös sanonut, että ”helikopterien vaatiman suuren työntekijämäärän palkkaaminen ei ole sopivaa tilanteessa, jossa muuta henkilöstöä karsitaan. Eikö maanpuolustuksen suunnittelussa tulisi sitten antaa ehdoton etusija puolustuskyvyn turvaamiselle - ei puolustusvoimien henkilöstöpolitiikalle?

Lamminen kuitenkin täydentää lausuntoaan.
- Psykologisesti oli väärä hetki tuoda julki tämä hanke. Kysy keneltä tahansa kansanedustajalta, jonka vaalipiiristä on lakkautettu varuskunta. Niistä sopimuksista ei ole vielä mustekaan kuivunut.

- Eivät he ole niin tyhmiä, etteivätkö osaisi olla nyt varovaisia uusien leikkausten varalta. Hekään eivät tämäntyyppisen virkamiesten kesken tehdyn valmistelun jälkeen tiedä mitä helikopterihankinta merkitsee. Siksi olen peräänkuuluttanut parlamentaarista puolustuskomiteaa. Niistä meillä on hyviä kokemuksia aiemmiltakin vuosilta.

- Parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansanedustajilla olisi paremmat lähtökohdat ottaa kantaa helikopterienkin hankintaan, Lamminen täsmentää.

Oudossa seurassa

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ei ole ensimmäistä kertaa napit vastakkain puolustusministeriön kanssa. Aina hän on kuitenkin kannassaan pysynyt, eikä mikään viittaa siihen, että se nytkään muuttuisi.

Sateenkaarihallituksen sisällä keskustelu kopterihankinnoista on jakanut rivejä myös ideologioiden mukaan. Vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat hanketta. Tukenaan heillä on outoon seuraan joutunut puolustusvaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja, joka itse asiassa kannattaa helikopterien ostamista.

Suomi siis tarvitsee Lammisen mukaan modernin helikopteriaseen. Jos hänen toivomuksensa omasta momentista tai puolustusmäärärahojen kasvattamisesta ei toteudu, niin silloin hän vastustaa koko hanketta nyt ja ilmeisesti tulevaisuudessakin.

Päätös olisi kuitenkin tehtävä pian, sillä kestää vuosia ennen kuin uusi aselaji on toiminnallinen osa maanpuolustustamme. Nähtäväksi siis jää pystyykö puolustusministeri Taina antamaan kansanedustajia tyydyttävän selvityksen uuden aselajin perustamisen edellyttämistä kustannuksista ja kokonaisvaikutuksista.

JORI ARVONEN
5.9.1997


POLITIIKKA -SIVULLE