Sähköposti-iljetyksiä kuritetaan eri keinoin:

SPAM, SPAM, SPAM & SPAM



Anti-spam
banner

Spam, purkkilihaa, jota kukaan ei halua, mutta silti saa. Monty Pythonin sketsistä I don´t like spam nimensä saanut sähköpostiviestien massapostitus on operaattoreiden ja nettikäyttäjien tähtäimessä. Yhdysvalloissa on suunnitteilla jopa spammit kieltävä lainsäädäntö, Euroopassa direktiivit laahaavat toistaiseksi jäljessä.


Mainostarjoukset voi kieltää niin kotiovella kuin puhelimessakin. Vaan entä kun sähköpostilaatikkoon kolisee valtameren takaisten huijareiden ja viiripäiden tarjouksia miljoonatulevaisuudesta tai ikuisesta elämästä? Yhteysajasta maksava käyttäjä joutuu myös tämän roskan maksajaksi.

Kansantalouden sijaan voisi puhua myös nettitaloudesta. Siitä minkä verran levytilaa ja tiedonsiirtokapasiteettia kuluu, kun yksi spammaaja lähettää massaviestin kymmeniin tai satoihin uutisryhmiin, josta sen näkevät ehkä jopa miljoonat ihmiset.

Vaikka kustannuksista, maineesta ja netiketistä huolestuneet operaattorit suhtautuvatkin spammiin perin kielteisesti, ei se tarkoita sitä, etteikö roskaa pääsisi aina läpi. Lähtökohtana on spammaajien käyttöoikeuksien poistaminen, mutta operaattoreissakin on eroja. Osa jopa sallii maksusta spammauksen, ja jopa kauppaa sähköpostiosoitteita. Yksi operaattori myi kaksi miljoonaa sähköpostiosoitetta hintaan 39,95 dollaria.

Spammin lähteet listataan

Automaattiset spam-lähteiden tunnistamiseen ja eristämiseen perustuvat listat ovat yksi tapa massapostitusten estämiseen. Operaattoreistamme EUnet käytää Paul Vixien 'blackhole feed':iin perustuvaa automaattista listaa. Vixie on verkkoasiantuntija ja anti-spam-aktivisti, joka ylläpitää listaa spam-postitusta tuottavista Internet-osoitteista.

"Estojärjestelmän käyttöönoton jälkeen olemme rekisteröineet satojatuhansia yrityksiä lähettää massaviestejä verkkomme osoitteisiin. Viestit olisivat päätyneet asiakkaidemme sähköpostilaatikoihin, ellei niitä olisi pysäytetty reitittimissämme", Koen De Vleeschauwer EUnetin verkko-operointikeskuksesta Amsterdamista kertoo.

Myös postijärjestelmiin tehdyillä muutoksilla pyritään sallimaan ainoastaan sellaisten viestien läpikulku, jotka tulevat tai menevät palveluntarjoajan asiakkaille, todetaan EUnetista.

Direktiivi ei tunne sähköpostia

Suomessa operaattorit ovat omaksuneet tiukan linjan spammaajia kohtaan. Spammit ovat peruste asiakassuhteen päättämiselle, vaikka piuha ei katkeakaan automaattisesti, korostetaan Eunetista.

Oikeudellisesti spammien asema on hankalampi. Niitä voitaneen verrataan massafaxeihin, joiden lähettäminen on EU:n etämyyntidirektiivin perusteella kiellettyä. Etämyyntidirektiivi ei kuitenkaan mainitse suoraan sähköpostia välineenä, vaan ainoastaan telefaksin ja kutsuautomaatin.

Kuluttaja-asiamies puolestaan lähtee omassa arvioissaan siitä, että spammien tapaisessa suoramarkkinoinnissa on oltava asiakkaan suostumus. Mistäpä spammaaja sellaisen hankkisi?

Kansainvälisiä hankkeita spammin kieltämiseksi on jo vireillä. CAUCE-ryhmä (The Coalition Against Unsolicited Commercial Email) ajaa ei-toivottuja faksilähetyksiä koskevan lain laajentamista sisältämään myös sähköpostin.

Yhdysvaltain kongressissa on harkittavana kahdenkin senaattorin tekemät lakiesitykset, jolla spammeja rajoitettaisiin. "Netizens protection act" vertaa spammeja massafakseihin ja lähtee siitä, että sähköpostimainonnalle on saatava aina lupa mainonnan kohteelta. Toinen ehdotus on huomattavasti lievempi ja edellyttäisi, että vastaanottaja aktiivisesti kieltää spammin lähettämisen itselleen.

Esitykset ovat saaneet myös pontta eri puolilla maata vireillä olevista oikeusjutuista. New Yorkissa sci-fi kirjailija James McDonald on nostanut syytteen hänen nettipseudonyymiään "Yog" käyttänyttä spammaajaa vastaan. Kasvava ongelma onkin spammaajien esiintyminen väärällä nimellä.

Ole tarkkana uutisryhmissä

Spammilta voi itsekin yrittää suojautua. Mitä vähemmän olet läsnä uutisryhmien keskusteluissa ja mitä harvempiin paikkoihin sähköpostiosoitteesi työnnät, sitä vähemmän todennäköisesti saat spammia. Eri asia on toki se, kannattaako moinen.

Jos mainostaja kerää automaattisesti osoitteita uutisryhmien viesteistä, voi automaattia huijata. Osoitteen tunnus@domain.fi voi muuttaa vaikkapa muotoon tunnus@domain.no_spam.fi, jonka no_spam-osan voi jokainen vähemmän automaattisella mielenlaadulla varustettu näppärästi poistaa.

Moinen vaiva lienee kuitenkin turha mikäli olet jo ehtinyt aktiivisesti ottaa osaa uutisryhmäkeskusteluihin omalla osoitteellasi. Se on jo kopioitunut ja tallentunut niin moneen paikkaan, että ahkera spammaaja sen kyllä löytää.

Lopulta voi toki ottaa osaa erilaisiin kampanjoihin spammauksen estämiseksi. Eräisiin voi paljastaa tietoonsa tulleita spammin lähteitä.

Osoitteita:

Spam patrol
Fight spam

PETE PAKARINEN
5.9.1997


AJASSA -SIVULLE