Algerian johto osaa vastata väkivaltaan vain väkivallalla

Terrori laajentui sisällissodaksi Algeriassa


Kun ääri-islamilainen terrori Algeriassa kiihtyy, sotilaiden tukema hallitus vastaa väkivaltaan vain väkivallalla. Yhä useammat ulkomaiset tarkkailijat uskovat kuitenkin, että rauha vaatisi kansallista sovintoa. Esimerkiksi Ranskan entinen presidentti Valery Giscard d'Estaing esitti hiljattain, että myös viime vaalit voittanut kielletty islamilaispuolue saisi osallistua seuraaviin vaaleihin.


Yli kahdensadan ihmisen arvioidaan kuolleen parin viime viikon aikana Algerian uudessa terroriaallossa. Ääri-islamilaiset terroristijärjestöt ovat kiihdyttäneet pommi-iskuja kaupungeissa ja yöllisiä murhamatkoja maalaiskyliin muslimien paastokuukauden, ramadanin, aikana.

31 teurastettiin yöllä

Sanomalehti El Watan kertoi sunnuntaina, kuinka Aseistautuneen Islamilaisen Ryhmän GIA:n terroristit surmasivat 31 ihmistä yöllisessä iskussa. Viidenkymmenen taistelijan ryhmä tunkeutui kylään väen nukkuessa ja pakotti viiden perheen jäsenet ulos taloistaan, jonka jälkeen heiltä leikattiin päät irti joko kirveellä tai veitsellä.

Tuoreiden tietojen mukaan surmatut olisivat sukua GIA:sta eronneelle ja oman järjestön perustaneelle Sidi Ali Boughdarille. Nämä murhat poikkeaisivat siis yleisistä terrori-iskuista siinä, että niillä olisi selvä motiivi: kosto järjestön jättämisestä.

Toisaalta Algeriassa ei koskaan tiedetä varmasti, kuka on minkäkin veriteon takana. Joskus terroristit käyttävät turvallisuusjoukkojen univormuja, joskus asialla ovat hallituksen tukemat kylien itsepuolustusjoukot ja joskus siviilipukuiset turvallisuusjoukot.

Mutta murhaaminen jatkuu tappavaan tahtiin. Yksin viime viikon torstaiyönä pääkaupunki Algerista etelään olevissa kylissä ääri-islamilaiset surmasivat 46 miestä, naista ja lasta. Viime viikkoina pääkaupungissa on tehty niin paljon autopommi-iskuja, että nyt autojen pysäköinti on kielletty Algerin kaduilla 7.00 - 18.00 välisenä aikana.

Summittaisten terrori-iskujen ohella uhreja myös valikoidaan. Toimittajat, korkeat virkamiehet, koptikristityt ja länsimaista elämää viettävät naiset ovat usein kohteina. Nyt surmatuista tunnetuin on vaikutusvaltaisen ammattiliiton UGTA:n johtaja Abdelhak Benhamouda, joka ammuttiin henkivartijansa kanssa autonsa viereen. Benhamouda kuului maan presidentin Liamine Zeruelin tukijoihin.

Takana mitätöidyt vaalit

Algeria ajautui väkivaltaan epäonnistuneen demokratiakokeilun kautta. Itsenäistymisestään alkaen se oli ollut hyvin lähellä sotilasdiktatuuria, jossa valta jaettiin hallitsevan puolueen, valtiokoneen ja yhteiskunnallisen vakauden takaajana pidetyn armeijan välillä.

Algeriaa alettiin demokratisoida 80-luvulla ja vuonna 1991 järjestettiin valtakunnalliset vaalit. Perinteinen valtapuolue ei kuitenkaan menestynyt vaaleissa, vaan voittajaksi oli nousemassa fundamentalistinen Islamilainen Pelastuksen Rintama FIS. Silloin armeija kaappasi vallan, kumosi vaalit ja pidätti FIS:in johdon ja sekä muita muslimiälymystön jäseniä.

Seurauksena osa islamilaista liikettä radikalisoitui sekä alkoi sissisodan laittomaksi katsomaansa hallitusta vastaan. Vuosien mittaan terrori on kuitenkin laajentunut summittaisiksi murha-aalloiksi.

Sisällissodassa on kuollut jo arviolta 60 000 ihmistä. Sodan toisella puolella ovat ääri-islamilaiset terroristijärjestöt, joista vahvin on Aseistautunut Islamilainen Ryhmä GIA. Toisella puolella ovat kidutuksiin ja kenttäteloituksiin turvautuvat turvallisuusjoukot sekä niitä tukevat kylien "itsepuolustusjoukot". Amnesty Internationalin mukaan maassa vallitsee terrorin ja laittomuuden ilmapiiri, jossa oikeudettomiin veritekoihin syyllistyvät kaikki edellämainitut.

Perustuslakimuutos kielsi uskontopuolueet

Edellinen väkivallan piikki osui viime vuoden marraskuuhun. Silloin järjestettiin kansanäänestys perustuslakimuutoksesta, joka kieltäisi maltilliset islamilaispuolueet.

Hallituksen mukaan kielto sai 85 % kannatuksen. Suuri osa oppositiosta kuitenkin boikotoi äänestystä ja syytti tulosta väärennetyksi. Ulkomaiset tarkkailijatkaan eivät pidä tulosta luotettavana.

Kansanäänestyksen alla presidentti Liamine Zeruel lupasi järjestää keväällä eduskuntavaalit. Ne olisivat ensimmäiset sitten vuoden 1991 kumottujen vaalien. Tällä välin on tosin järjestetty presidentinvaalit, joissa alunperin armeijan presidentiksi nimeämä kenraali Zeruel sai perustuslaillisen vahvistuksen asemalleen. Kielletty islamilaispuolue ei osallistunut presidentinvaaleihin.

Uutta verilöylyä osattiin ennakoida

Marraskuun kansanäänestystä edelsi verinen terrorikampanja. Lisäksi eräät tarkkailijat pelkäsivät, että viimeistenkin laillisten vaikutusmahdollisuuksien poistaminen johtaa väkivallan lisääntymiseen.
- Pelkään, että terroristit tulevat koventamaan taisteluaan perustuslakimuutosten tähden, ennusti Egyptin entinen Algerian suurlähettiläs Hussein Ahmed Said äänestyksen alla Verkkouutisille.

- Islamilaisterroristien joukossa on paljon työttömiä. Heidän mottonsa on, että meillä on menetettävänämme vain kahleemme ja paljon voitettavaa. He eivät lopeta taistelua ennenkuin he voittavat... tai heidät eliminoidaan, arvioi Said.
- Siksi kaikille muille kuin islamilaiselle hallitukselle on hyvin vaikeata käsitellä GIA:n kaltaista liikettä.

Maan johto neuvoton

Ramadan-kuun terroriaallolle nähdään useita syitä. Se on osaltaan reaktiota perustuslakimuutokseen, joka näytti, ettei islamilaisliikkeelle aiota antaa minkäänlaista osaa maan päätöksenteossa. Toiseksi se on veristä julkisuuskampanjaa, joka osoittaa valheeksi maan hallituksen väitteet, että se on onnistunut tukahduttamaan islamilaisliikkeen.

Kolmanneksi terrori pyrkii synnyttämään niin paljon sekasortoa, että niin sisäiset kuin ulkomaisten sijoittajien paineet hallitusta vastaan pakottaisivat sen linjan pehmentämiseen.

Tässä sodassa tarkoitus pyhittää selvästi keinot: kun naisten ja lasten tappaminen on ainoa tapa vaikuttaa, naiset ja lapset ollaan valmiita uhraamaan pyhän sodan alttarilla.

Algerian johdon linjana on ollut panna kova kovaa vastaan. Sensijaan että se hakisi yhteiskunnallista sovintoa vangitsemiensa islamilaisjohtajien kanssa, se vastaa väkivaltaan väkivallalla. Silti vangitut FIS:n johtajat eivät olleet terroristeja, vaan vaalivoittajia.

Puuttuuko Eurooppa peliin?

Euroopan mahtimaat ovat tähän asti pitäneet Algerian taisteluja maan sisäisenä asiana. Kauanko niin voidaan jatkaa, kun ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä? Sitäpaitsi terrori on jo levinnyt pommi-iskuina Algerian entiseen emämaahan Ranskaan. Milloin se leviää seuraaviin EU-maihin?

EU:n välimeripolitiikan tavoitteena on turvata Espanjan, Ranskan, Italian ja Kreikan merentakaisten naapurimaiden vakaus. Algeria on kaikkea muuta kuin vakaa, ja tilanne on pahentunut kovaa vauhtia. Lisääntyvä terrori on herättänyt merentakaiset naapurit pohtimaan, onko Algerian sotilashallituksen tapa vastata väkivaltaan vain väkivallalla oikea.

Ensimmäisenä keskustelu käynnistyi Ranskassa. Maan entinen presidentti Valery Giscard d'Estaing sanoi hiljattain, että kevään vaalien pitäisi olla avoimet kaikille niille puolueille, jotka osallistuivat mitätöityihin vuoden 1991 vaaleihin. Tämä huippulausunto oli kylmää vettä Algerian johdon niskaan. Se merkitsisi täyskäännöstä eli perustuslakimuutoksen perumista ja viime vaalien voittajan Islamilaisen Pelastusrintaman FIS:n laillistamista.

LAURI KAIRA
Kairo
7.2.1997


OTSIKKOSIVULLE