Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Kansa ei halua kauppaan sunnuntaisin

Yle:n tv-uutisten Taloustutkimuksella teettämän mielipidetiedustelun mukaan kansalaiset eivät halua kauppaan sunnuntaisin. Kansalaisista peräti 70 prosenttia pitäisi kauppojen ovet sunnuntaina kiinni, 25 prosenttia kannattaa sunnuntaiaukioloa ja viisi prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Naisista sunnuntaiaukioloa vastustaa 80 prosenttia ja miehistä 60 prosenttia vastaajista. hanakammin asiaa kannattavat alle kolmekymppiset kansalaiset.

Läänien ”pääkaupungit” ratkaistu

Uusien suurläänien lääninhallitusten "pääkaupungeista" päästiin alustavaan sopuun keskiviikkona hallituksen iltakoulussa alustavaan ratkaisuun. Hämeenlinnasta tulee Etelä-Suomen läänin, Turusta Länsi-Suomen läänin ja Mikkelistä Itä-Suomen läänin päätoimipaikka. Ennalta oli selvää, että Oulusta tulee Oulun läänin ja Rovaniemestä Lapin läänin päätoimipaikka.

Hallitus ei ollut pääkaupungeista yksimielinen. Varsinkin RKP:n puheenjohtaja, Eurooppa-ministeri Ole Norrback oli pettynyt. RKP lobbasi voimakkaasti Vaasan puolesta. Muiden pääkaupunkien kohdalla nurinaa oli vihreiden ja vasemmistoliiton ryhmissä.

Maaherrat valitaan maaliskuun alussa, joiden kelpoisuusehtoihin tulee olennainen muutos. Maaherralta vaaditaan vastedes ylempi korkeakoulututkinto. Häneltä vaaditaan myös johtamistaitoa ja -kokemusta sekä perehtyneisyyttä hallintoon. Maaherra nimitetään ilmoittautumismenettelyllä, eli virkaa ei julisteta haettavaksi.

Virkamiehillä liikaa valtaa

Sisäministeriön hallinto-osaston ylijohtaja Pekka Kilpi sanoi keskiviikkona Savon Sanomissa, että kustannusvastuun ja tehokkuuden korostaminen on vienyt osan hallintoa poliittisen ja kansanvaltaisen kontrollin ulottumattomiin. Valtionhallinnon tehokkuuden tavoittelu on lisännyt kohtuuttomasti virkamiesten vallankäyttöä.

Kilven mukaan operatiivisen päätösvallan raju hajauttaminen on johtanut siihen, että päätöksenteko julkisten palveluiden saatavuudesta ja tasosta on kasautunut liian harvoille. Esimerkkinä hän mainitsee verohallinnon, jossa lääninverojohtaja pystyy yksin päättämään millaisia palveluyksiköitä läänin alueella on, ja millaisia palveluja niistä saa. Sama koskee Kilven mielestä myös työvoimahallintoa.

Palveluja on karsittu varsinkin harvaan asutuilta seuduilta, mikä Kilven mukaan on ristiriidassa EU:n koheesiopolitiikan kanssa. Asiaan on vaikuttanut kymmenen vuotta käynnissä ollut valtiohallinnon uudistus. Sen aikana myös valtion virkamiesten määrä on huomattavasti supistunut. Poikkeuksena ovat ministeriöt, joissa henkilöstö on pikemminkin kasvanut.

EU-komissio hyväksyi telakkatuen

EU:n komissio hyväksyi keskiviikkona Suomen telakkatuen jatkamisen. Komission mukaan Suomessa maksettava telakkatuki täyttää syksyllä annetun EU:n direktiivin vaatimukset.

Telakkatuki saa EU:n direktiivin mukaan olla korkeintaan 9 prosenttia laivatilausten arvosta. Suomessa telakkatukeen sisältyy laivanrakentajille maksettavan suoran tuen lisäksi kolmen prosentin verovähennys, jonka varustamot saavat tehdä. Vähennystä sovelletaan, kun kotimaiset varustamot tilaavat Suomesta vähintään jäämaksuluokkaa 1A kuuluvia rahtialuksia.

ILKKA AHTOKIVI
7.2.1997

OTSIKKOSIVULLE